sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Sadepisaroita Niittykukkasilla FURRY

Mä rakastan kaikkea pörröistä ja pehmoista. Mikä olisikaan ihanampaa, kuin kirpsakoina aamuina hautautua turvallisen pörrötakin uumeniin? Tämä kuvissa näkyvä takki on enemmänkin alkusyksyn versio, vajaahihainen ja malliltaan lyhyt. Monia vuosia sitten ostettu, mutta edelleen ihan lemppari! Koska tykkään tästä yhä kovasti, kaapin uumenista löytyy nyt myös takin isosisko - Zarasta löydetty upea, muhkea, pehmoinen pörrötakki. Oon säästellyt sitä hieman viileämmille keleille, mutta nyt viimein tuntuu että tulevalla viikolla voisin sen korkata käyttöön Pidemmän ja rennomman mallinsa ansiosta takki sopii hyvin suojaamaan viimalta ja kylmältä maailmalta ;)

takki Gina Tricot
body ja hame H&M
kengät Timberland
laukku Zara

Tänään onkin aika palata Joensuuhun Kuhmon työviikon jälkeen. Pahin alkaa syysflunssan osalta olla ohi, vaikka nenä vielä vuotaakin ja ääni on paineessa. Eilen illalla oli vielä pikkuisen lämpöä, mutta eiköhän tää tästä :') Töissä oli hurjan kivaa, sain hymyillä ja nauraa oikein urakalla. Vastapainona näille kivoille hetkille näin sitten elämäni kauheimpia painajaisia, again. 

Oon ihan helisemässä kasvojeni ihon kanssa. Nyt on kärsivällisyys loppunut viimeisen kerran, ja neuvottomuus vallannut mielen. Mullahan oli keväällä kasvoissa märkärupi kaksikin kertaa, ja ihoni kuitenkin parani nopeasti antibioottien avulla. Kesästä asti iho on taas oireillut, kasvoihin ilmestyy jatkuvasti outoja näppyjä juuri niille alueille, joilla märkärupea ilmeni. Nämä "näppylät" eivät ole mitään tavallisia finnejä, enkä edes tiedä miten niitä kuvailisin. Punoittavia omituisia jälkiä. Äitini ja ystäväni totesivatkin että tämä näyttää melkein joltain rokolta. Pari viikkoa Joensuussa iho oli parempana, ja ehdin hengähtää helpotuksesta - turhaan. Kuhmoon palatessa meni pari päivää, ja iho-ongelmat räjähtivät taas käsiin. Kuinka turhauttavaa! Kyllähän nämä saa meikeillä suurimmaksi osin peitettyä, mutta ilman meikkiä minnekään lähtemisestä ei tarvitse edes haaveilla. Nämä jäljet ovat todella punaisia ja näkyvät kilometrien päähän. Mitään akneakaan tämä ei ole, joten mulla ei ole mitään hajua mistä on kyse. Veikkaan, että jotenkin tämä liittyy siihen keväiseen märkärupeen. Onneksi tiistaina on aika terkkarille, katsotaan mitä siellä selviää vai selviääkö mitään! 

Lisäksi päänvaivaa on aiheuttanut viisaudenhammas, joka päätti viime yönä kipeytyä. Juurikin vielä se yksilö, joka kasvaa poikittain poskeen. Oon ollut lievästi paniikissa tuon suhteen, ja popsinut särkylääkettä. Mun hammaslääkäripelkoa kuvaa hyvin se, että viimeksi reikiin ei voitu laittaa pidempiaikaisia paikkoja, sillä itkin niin hysteerisesti (jep, Jenni 22v..). Viisurin poisto, no way. Jospa tää menis ohi!

Mitäs muuta tänne sitten kuuluu? Oon vaan makoillut viltin alla teetä litkien, jätskiä ahmien ja sukkapuikkoja heilutellen. Oon selaillut netistä sisustusnettikauppoja ja -blogeja aivan liikaa, ja odottanut innolla Joensuuhun pääsyä ja sisustamista, sekä uusien Ikean juttujen paikoilleen asettelua. Oon tän viikon aikana ehtinyt myös koukuttumaan uuteen sarjaan, Orphan Blackiin! Vaikuttaa juuri sopivan jännältä ja kiinnostavalta syksyn pimeisiin iltoihin. Onko joku muu katsonut kyseistä sarjaa? Oon tuskaillut uuden ulkoasun kanssa, ja tehnyt alas kivan slideshow-tyyppisen Instagram-palkin. Kaikki ei vielä toimi uuden ulkoasun kanssa, mutta laitellaan hiljalleen kuntoon! Edelleenkin saa ja pitää huomautella epäkohdista ulkoasun suhteen, otan kaikenlaisen palautteen kiitollisena vastaan :)

Mitä sulle kuuluu? :)


from Sadepisaroita niitynkukkasilla http://ift.tt/2exysQD
http://ift.tt/1cNHAMY

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti