Harva lienee näinä päivinä välttynyt kuulemasta kulmapigmentoinneista ja niiden tekemisestä microblading-tekniikalla. Ainakin minusta tuntuu, että tosi monet ovat jo käyneet ottamassa pigmentoinnit tai ainakin suunnittelevat … Lue loppuun
from Mutsie http://ift.tt/2mqajRC
tiistai 28. helmikuuta 2017
Isyyspakkaus Synttärikuumetta
Vietin hyvin vähäsomeisen viikonlopun. Rouvalla oli lauantaina kirjoituspäivä, ja minä vietin päivän lasten kanssa.
from Isyyspakkaus http://ift.tt/2lQlwt4
Riikka K PIC OR IT DIDN'T HAPPEN
Valokuvaaminen on mulle tärkeää. Se ei oo enää pelkkä harrastus vaan välillä jopa tapa, jolla katsoo asioita. Tuntuu, että löydän joka päivä lisää kuvattavaa - paikkoja, tyylejä ja kulmia editoimiseen. Valokuvaaminen on jatkuva prosessi ja visio, vaikkei kamera olisi jatkuvasti käsissä.
Oon itse vahvasti sitä mieltä, että kuvat ovat tämän blogin ydin. Se on se perimmäinen syy, minkä takia olen aloittanut koko homman. En ole aiemmin tainnut avata ajatuksia valokuvaamiseen, kameroihin ja objektiiveihin? Nyt taitaa olla sen aika.
Oon ottanut kuvia 14-vuotiaasta asti. Silloin useamman vuoden ajan käsillä roikkui erilaiset pokkarit, kunnes kipinä isompaan kameraan syttyi. Mun toisella siskolla on ollut järkkäri jo paljon ennen mua ja ihailin, kuinka hyvää jälkeä hän sillä sai aikaan. Lukion jälkeen ostin ensimmäisen järjestelmäkameran ja aloin opettelemaan sen käyttöä. Tuntui aika oudolta kuvata sellaisella järkäleellä pokkarien jälkeen - mutta olihan myös laadussa yhtä suuri ero kuin mitä oli kamerakin. Hyvällä tapaa tietenkin! Tämä on sellainen asia, jossa nälkä kasvaa syödessä ja mitä enemmän opin, sitä paremman kameran halusin saada. Päivitin taas parempaan, mutta isommissa kameroissa pysyttiin lujasti kiinni.
Ida sai mulle aikoinaan kehitettyä mielettömän Olympus-kuumeen - ja se oli menoa sitten. Ei mennyt kauaa, kunnes Olympus vei mun sydämen täysin. Haha, oon ollut melkoinen myyntinainen sen suhteen, sillä todella moni ihminen mun ystävä- ja tuttavapiiristä on hankkinut Olympuksen viime vuosina! Olympukselta mulla on ollut e-pl5 ja e-pl7, hemmetin ketterän kokoisia ilman, että laadusta olisi tarvinnut tinkiä.
Miksi Olympus?
Mä haluan kuvata hetket ja tunteet. Ne ovat loppujen lopuksi haastavia saada tallennettua, sillä ne tilanteet menee aika nopeasti ohi. Pitää olla silmää ja nopeutta sekä luottoa kameraan, että tilanteet tallentuvat oikein. Olympuksen kääntyvä näyttö ja pieni koko ovat mahdollistaneet itselleni uusia näkökulmia kuvaamiseen, jolloin oman vision toteuttaminen on helpompaa! Usein onnistumisen tunteet lisäävät paloa kuvaamiseen ja se on kyllä ihan paras fiilis. Kuvaamisessa pahin painajaiseni olisi, että kameraa olisi liian vaivalloista kantaa mukana. Silloin kuvien saldo on pyöreä nolla. Muistot pysyy aina mielessä, mutta onhan se ihanaa palata niihin myös kuvien muodossa. Sen takia Olympus on myös kokonsa puolesta hyvä - se on mulla melkein aina mukana. Ei tule kantamisen tuskaa!
Viimeisen puolen vuoden ajan oon kuitenkin halunnut vielä enemmän. Olympuksen OM-D-sarja on tuntunut luontevalta, mutta hinta on kuitenkin jännittänyt. Oon käynyt lukuisia kertoja testailemassa tämän sarjan eri runkoja ja yrittänyt keksiä plussia sekä miinuksia. Miksi se olisi fiksu ostos? Kunnes viime viikon maanantaina pohdintoihini vastattiin yllättäen. Tampereen Rajalalla ollut asiantunteva miesmyyjä vastasi kaikkiin kysymyksiini niin hyvin ja ammattitaitoisesti, että en keksinyt enää yhtäkään hyvää syytä olla hankkimatta uutta kameraa. Sellaisen hän eteeni kaikenlisäksi lykkäsi ja oikein oivalla hintalapulla. Otti vielä vaihdossa vanhan kameran hyvityksineen itselleen! Viime viikon perjantaina lähdin onnellisena, Olympus OM-D E-M5 Mark ii kainalossa kohti kotia. Ja vitsit, onhan tässä huomattava ero aiempaan ja löysin taas uutta kaivattua kipinää kuvaamiseen.
Mulle tärkeässä roolissa on myös objektiivit, sillä ne auttaa ainakin mua pääsemään tietynlaisiin lopputuloksiin ja toteuttamaan paremmin mun ajatuksia kuvaamisessa. Haluan tähän väliin painottaa, että hyvä kuva ei synny pelkästään kameralla ja varusteilla, vaan kuvaajan kautta. Kuvan ydin on kuvaaja itse ja hänen taitonsa sekä visiot. Mun mielestä ei välttämättä tarvita edes teknisiä taitoja, ollakseen tosi hyvä ja erottuva - oma tyyli ja toteutus riittää. Onnistunut valokuva ei siis ole pelkästään välineistä kiinni! Tekemisen ja kokemuksen perusteella oon tässä vuosien aikana huomannut, että erilaiset objektiivit ja omaan käteen sopiva kamera ovat kuitenkin oiva keino edesauttaa visioiden onnistumista :-)
Tärkeintä on intohimo valokuvaamiseen, tilannetaju ja oma tyyli sekä motivaatio uuden oppimiseen. Se on kaiken perusta.
Millä kameralla kuvaan ja mitä objektiiveja on käytössä?
Kamera:
Olympus OM-D E-M5 Mark ii, Limited edition
Objektiivit:
M.Zuiko digital 45mm 1:1.8
M.Zuiko digital 25mm 1:1.8
M-Zuiko digital 12mm 1:2.0
M.Zuiko 40-150mm f/2.8 PRO
M.Zuiko digital ED 9-18mm 1:4.0-5.6
from R - Riikka K http://ift.tt/2m5Rwe0
maanantai 27. helmikuuta 2017
Pita's Thaimaa 2016: Bang Bao & Beach party
Meillä oli Changilla yhteensä kolme (vai kaks, nyt en ihan muista) päivää mopedi vuokralla. Vikana mopopäivänä päätettiin lähtee aamupäiväks kattelee taas uusia paikkoja. Sitä ennen vedettiin aamupala Oasiksen ravintolassa. Siellä käytiin joka aamu. Myös kylältä olis löytyny aamupalapaikkoja, mut Oasiksen terderafla oli niin mukava et siel oli kiva hengata aina aamu rauhassa kuunnellen ympäröivän viidakon ääniä.
Aamupalan jälkeen lähettiin saarin eteläiseen kärkeen, lähelle Bang Baon kylää ja satamaa. Ei meillä taaskaan ollu mitään suunnitelmia, kunhan kruisailtiin. Bang Baon lähialueella oli kivannökösiä majataloja.
Ajettiin Bang Baon ohi niin pitkälle kun tie vei. Saarta ei pääse ajaa ympäri, tie loppuu Bang Baon jälkeen ja jos haluu mennä siitä seuraavaan kalastajakylään, täytyy kiertää koko saari. Me jäätiin hengailee Klong Kloi beachille. Se oli tosi nätti paikka. Käytiin suppailemassa. Se oli tosi kivaa. En koskaan aikasemmin testannu.
Käytiin myös nopsaan tutustumassa Bang Baon laiturikylään. Siel näytti olevan paljon ravintoloita, josta olis kuulemma saanu hyvää merellistä safkaa, mut meillä alko moponpalautus kellonaika painaa pikkuhiljaa päälle, joten kerettiin vaan nopeesti käydä laiturilla pyörähtää. Se oli aika veikeen näkönen mesta.
Mopon palautuksen jälkeen käytiin päiväkahveilla Lonarin kivoimmassa pikku kahvilla, Nong Coffeessa. Sieltä sai vietnamilaista kahvia, joka on niiiiiin hyvää. Sieltä sai myös hyvät smoothiet ja pannarit. Kahvittelun jälkeen lähettiin ylös Oasikseen valmistautuu iltaa varten...
Täytyhän ne kauas jytäävät Lonely Beaching beach partyt testaa... Meille sattu just sopivasti jotkut jokavuotiset Nature Beach resortin järkkäämät rantakemut. Sinne siis ja ämpärit nenän eteen. :D Sieltä sai myös tosi hyvää kookosjätskiä ilmaseks joka sunnuntai. Useempi ämpäri tuli tuhottua ja fiilis oli sen mukainen. Mä olin heti ekojen joukossa tanssimassa lavalla joittenkin Ruotsalaisten likkojen kanssa. Päädyin myös keskellä yötä mereen pyörimään. Hauskaa oli, mut täytyy sanoo et vähän lapasesta lähti. Kotimatka Oasikselle oli mielenkiintonen kun Juuso joutu mua taluttelee. Voi lollero sentään. No, kerrankos sitä.
Seuraavan päivän olot olikin sitten arvatenkin aika jäätävät molemmilla. Ei olla kumpikaan harrastettu koskaan oikein tälläsiä lomaryypiskelyjä. Ainakaan tässä mittakaavassa. Tuntu hassulta ajatella, et jollekkin tollanen on just sitä lomailua. Partyjen jälkeinen päivä meni ihan hukkaan. Herättiin vasta joskus kahden jälkeen, kolmen jälkeen päästiin raahautuu aamukahville ja sit ei ollukkaan enää kun pari tuntia pimeeseen. Mut onneks edellisenä iltana oli ollu hauskaa, eikä loma ollu vielä ihan lopussa!
from Pita's http://ift.tt/2m5JYYl
Aamupalan jälkeen lähettiin saarin eteläiseen kärkeen, lähelle Bang Baon kylää ja satamaa. Ei meillä taaskaan ollu mitään suunnitelmia, kunhan kruisailtiin. Bang Baon lähialueella oli kivannökösiä majataloja.
Ajettiin Bang Baon ohi niin pitkälle kun tie vei. Saarta ei pääse ajaa ympäri, tie loppuu Bang Baon jälkeen ja jos haluu mennä siitä seuraavaan kalastajakylään, täytyy kiertää koko saari. Me jäätiin hengailee Klong Kloi beachille. Se oli tosi nätti paikka. Käytiin suppailemassa. Se oli tosi kivaa. En koskaan aikasemmin testannu.
Käytiin myös nopsaan tutustumassa Bang Baon laiturikylään. Siel näytti olevan paljon ravintoloita, josta olis kuulemma saanu hyvää merellistä safkaa, mut meillä alko moponpalautus kellonaika painaa pikkuhiljaa päälle, joten kerettiin vaan nopeesti käydä laiturilla pyörähtää. Se oli aika veikeen näkönen mesta.
Mopon palautuksen jälkeen käytiin päiväkahveilla Lonarin kivoimmassa pikku kahvilla, Nong Coffeessa. Sieltä sai vietnamilaista kahvia, joka on niiiiiin hyvää. Sieltä sai myös hyvät smoothiet ja pannarit. Kahvittelun jälkeen lähettiin ylös Oasikseen valmistautuu iltaa varten...
Täytyhän ne kauas jytäävät Lonely Beaching beach partyt testaa... Meille sattu just sopivasti jotkut jokavuotiset Nature Beach resortin järkkäämät rantakemut. Sinne siis ja ämpärit nenän eteen. :D Sieltä sai myös tosi hyvää kookosjätskiä ilmaseks joka sunnuntai. Useempi ämpäri tuli tuhottua ja fiilis oli sen mukainen. Mä olin heti ekojen joukossa tanssimassa lavalla joittenkin Ruotsalaisten likkojen kanssa. Päädyin myös keskellä yötä mereen pyörimään. Hauskaa oli, mut täytyy sanoo et vähän lapasesta lähti. Kotimatka Oasikselle oli mielenkiintonen kun Juuso joutu mua taluttelee. Voi lollero sentään. No, kerrankos sitä.
Seuraavan päivän olot olikin sitten arvatenkin aika jäätävät molemmilla. Ei olla kumpikaan harrastettu koskaan oikein tälläsiä lomaryypiskelyjä. Ainakaan tässä mittakaavassa. Tuntu hassulta ajatella, et jollekkin tollanen on just sitä lomailua. Partyjen jälkeinen päivä meni ihan hukkaan. Herättiin vasta joskus kahden jälkeen, kolmen jälkeen päästiin raahautuu aamukahville ja sit ei ollukkaan enää kun pari tuntia pimeeseen. Mut onneks edellisenä iltana oli ollu hauskaa, eikä loma ollu vielä ihan lopussa!
from Pita's http://ift.tt/2m5JYYl
Dreams of Paradise HYVÄ OLO LÄHTEE SISÄLTÄ
Yksi arjen suurista rikkauksista mulle on se, että osaan olla tyytyväinen itseeni just sellasena kun oon. Joku päivä se saattaa tarkoittaa farkkuja, nättiä puseroa, kiharrettuja hiuksia ja söpöä meikkiä, mutta jonakin toisena päivänä se saattaa tarkoittaa nutturaan piilotettuja likaisia hiuksia, huppareita, kollaria ja tummia silmänalusia. Vaikka rakastan muotia, itseeni panostamista ja pienen huolittelun tuomaa freesiä oloa, mulle on ihan yhtä lailla fine lähteä kouluun viiden minuutin sisällä heräämisestä ihan just sen näköisenä kun sinä aamuna satun olemaan. Aina ei tarvitse olla viimeisen päälle laittautunut ja itse asiassa pieni chillaus ulkonäönkin suhteen tekee välillä yllättävän hyvää. Varsinkin nyt kun käyn koulussa vain muutamia hassuja tunteja viikossa, tuntuu turhalta panostaa sen kummemmin ulkonäköön ja verkkarit ovat tuntuneet tavallista useammin siltä luontevimmalta vaihtoehdolta. Kaikista paras tunne on se, kun illalla ennen nukkumaanmenoa muistaa, ettei tarvitse poistaa edes meikkejä. Luksusta!
Aina en ole ollut kuitenkaan yhtä itsevarma. Muistan vieläkin elävästi ajat yläasteen alusta, jolloin käytin reilun tunnin päivittäiseen laittautumiseen, mikä syrjäytti tietenkin aikaa siltä tärkeimmältä eli aamupalan syönniltä. Kouluaamut olin väsynyt, huonotuulinen ja nälkäinen. Ja jos joskus laittautuminen jäi vähemmälle, tunsin oloni rumaksi, mikä säteili kaikkeen muuhunkin käyttäytymiseeni ja yleiseen mielialaan. Tapojen ja ajatusmaailman muuttaminen ei tapahtunut ihan hetkessä, vaan se vaati pidemmän ajan ja erityisesti äitini oli mulla siinä tukena. Haluaisinkin muistuttaa teille jokaiselle siitä, mikä elämässä oikeesti on tärkeintä. Vaikka ulkonäkö on usein ihmisestä ensimmäisenä esillä, todellisuudessa se, millaisena ihmiset sinut muistavat, johtuu siitä, millaiseksi olet saanut heidät tuntemaan olonsa.
Nykyään en ole niinkään kiinnostunut muiden mielipiteistä, vaan meikkaan omaksi ilokseni ja pukeudun kivasti, koska rakastan muotia. Mutta kuitenkin silloin kun laiskottaa, en pelkää vaihtaa kollareita jalkaan ja ottaa hiukan rennommin. Just niin miten mun on just sillä hetkellä hyvä olla.
Only takki
Stradivarius neule
Bik Bok girlfriend jeans
Migant kengät
Ja hei sinä siellä ruudun takana, muista että sä oot täydellinen just noin! ♥
from Siru I. http://ift.tt/2mDQBOh
http://ift.tt/1QUkjqj
Isyyspakkaus Kolmekymmentäyhdeksän
Tänään yritän tuntea oloni kaikkea muuta kuin vanhaksi... ...vaikka tänä vuonna on kulunut jo 20 vuotta siitä, kun
from Isyyspakkaus http://ift.tt/2l5uLH8
mutsie Kirppishaukka
Tein viikonloppuna aivan ihastuttavan Facebook-kirppislöydön: kaksi koivunväristä wieniläistuolia parilla kympillä. Facebookissa kirppislöydöistä tulee, jos mahdollista, vieläkin voimakkaampi voittajafiilis kuin irl-kirppislöydöstä. Siellä täytyy nimittäin usein olla … Lue loppuun →
from Mutsie http://ift.tt/2lr7uvA
from Mutsie http://ift.tt/2lr7uvA
sunnuntai 26. helmikuuta 2017
Dreams of Paradise OSTOSTEN ESITTELYÄ
Heips! Hiihtolomaviikon viimeistä viedään ja huomenna on paluu taas arkirytmiin ja koulunpenkille. :-D Alunperin mun tarkoituksena oli tehdä täksi sunnuntaiksi myday Tallinnasta, mutta kuten snäpin seuraajat tietävät, sattuneista syistä videon kuvaushommat menivät sen päivän osilta jäihin ja sen sijasta pääsettekin ihailemaan uusimpia ostoksiani. Jos tykkäsitte, pistäkää peukkua pystyyn ja kanava tilaukseen, jotta näette uusimmat videot aina ensimmäisinä.
Ihanaa alkavaa viikkoa sinulle! ♥
from Siru I. http://ift.tt/2lo9kxk
http://ift.tt/1QUkjqj
Isyyspakkaus Arjen ruokavinkkejä Gastronaatti-Rouvalta #16
Rouvan Instagram-fiidi on täyttynyt viime viikkoina sämpyläkuvista siinä määrin, että hän joutuu kuulemma jo rajoittamaan niiden postaamista.
from Isyyspakkaus http://ift.tt/2msxrfd
Aleksiinan ROME THROWBACK
Meidän reissusta Roomaan on kulunut jo monta kuukautta, joten on aika pienelle tb-postaukselle. Löysinkin vielä paljon julkaisemattomia matkakuvia, joiden kaveriksi kokosin kymmenen sekalaista asiaa, joihin kiinnitin Roomassa huomiota. Toivottavasti tästä löytyy vinkkejä kyseiseen kaupunkiin reissua suunnitteleville! :)
1. Ilta on paras aika Colosseum-visiitille! Auringonlasku tekee paikasta ihan uskomattoman kauniin eikä jonottamiseen mene paljoa aikaa. Kannattaa kuitenkin varmistaa paikan aukioloajat, sillä ne vaihtelevat reilusti vuodenajasta riippuen. Colosseumiin ei myöskään saanut ottaa vesipulloja sisälle, joten hellepäivinä tämä fakta on hyvä huomioida.
5. Ainakin meidän tapauksessa huoneistohotelli oli parempi valinta kuin tavallinen hotelli aamiaisineen. Majoituimme Frattina Apartments - My Extra Home -nimisessä paikassa aivan Rooman ydinkeskustassa. Tilavaan huoneistoomme kuului kaksi kerrosta, pieni keittiö, terassi, kylpyhuone sekä toinen vessa. Voin suositella paikkaa todella lämpimästi.
6. Roomassa ei voi eikä kannata välttyä gelatolta, onhan Italia tunnettu jäätelöistään. Pitkän googlettelun tuloksena yksi gelateria nousi yli muiden: Giolitti. Jäätelömakuja löytyi kymmeniä eikä kolmen pallon hintakaan tainnut olla kuin 3-4 euroa. Pistaasijäätelö on maistamisen arvoista, trust me.
8. Rooman tunnelmaan pääsee parhaiten vaeltelemalla sen kapeita kujia pitkin, vaikka ihan ilman selkeää määränpäätä. Aamuisin ja iltaisin kaupunki yllättää rauhallisuudellaan, kun suurimmat turistilaumat eivät ole liikkeellä.
9. Paras paikka shoppailuun on Via Del Corso ja sen ympäristö. Nelikerroksinen Zara on muotitietoisen taivas! Suuria kauppakeskuksia ei ihan ydinkeskustasta löydy, vaan niitä varten pitää lähteä vähän kauemmaksi.
10. Rooma on visuaalisesti niin miellyttävä paikka, että kuvia tekisi mieli räpsiä joka hetki. Välillä on kuitenkin hyvä jättää kamera laukunpohjalle tai hotellihuoneeseen ja nauttia maisemista muutenkin kuin kameran linssin läpi. Kuvat eivät pysty vangitsemaan kohteiden tunnelmaa niin hyvin kuin luonnossa, joten hetkessä elämiseen kannattaa keskittyä täysillä.
from Aleksiinan http://ift.tt/2lZ34iP
http://ift.tt/1GAghDU
1. Ilta on paras aika Colosseum-visiitille! Auringonlasku tekee paikasta ihan uskomattoman kauniin eikä jonottamiseen mene paljoa aikaa. Kannattaa kuitenkin varmistaa paikan aukioloajat, sillä ne vaihtelevat reilusti vuodenajasta riippuen. Colosseumiin ei myöskään saanut ottaa vesipulloja sisälle, joten hellepäivinä tämä fakta on hyvä huomioida.
2. Taksin käyttäminen on helppoa ja halpaa, varsinkin jos liikkuu paikasta toiseen isommalla porukalla. Esimerkiksi siirtyminen lentokentältä keskustaan junalla olisi maksanut neljän hengen perheeltämme enemmän kuin taksimatka. Vaikka kuskit ovat pääasiassa viihdyttäviä ja ystävällisiä, niin vaihtorahojen pitäminen ja kiskurihintojen pyytäminen valmiiksi sovituista matkoista on yleistä. Siispä taksiin hypätessä on syytä varata mahdollisimman tarkkaan tasaraha ja antaa taksimittarin juosta sen sijaan, että sopisi hinnan etukäteen.
3. Reissun optimaalisin ajankohta on keväällä tai syksyllä, sillä keskikesällä lämpötilat nousevat pilviin. Meidän reissu sijoittui lokakuun alkuun ja silloin säät todellakin suosivat: mittari pysytteli kahdenkymmenen asteen paremmalla puolella eikä reissun ajalle sattunut kuin pari lyhyttä sadekuuroa.
4. Vaikka jokaisessa vinkkilistassa varoiteltiin taskuvarkaista, emme törmänneet tähän ilmiöön kertaakaan. Katukaupustelijoita oli taas varkaidenkin edestä! Tuntui, että joka kadunkulmassa piti kieltäytyä selfietikuista ja muusta vastaavasta rihkamasta. Tämä taitaa tosin päteä jokaisessa suurkaupungissa.
5. Ainakin meidän tapauksessa huoneistohotelli oli parempi valinta kuin tavallinen hotelli aamiaisineen. Majoituimme Frattina Apartments - My Extra Home -nimisessä paikassa aivan Rooman ydinkeskustassa. Tilavaan huoneistoomme kuului kaksi kerrosta, pieni keittiö, terassi, kylpyhuone sekä toinen vessa. Voin suositella paikkaa todella lämpimästi.
6. Roomassa ei voi eikä kannata välttyä gelatolta, onhan Italia tunnettu jäätelöistään. Pitkän googlettelun tuloksena yksi gelateria nousi yli muiden: Giolitti. Jäätelömakuja löytyi kymmeniä eikä kolmen pallon hintakaan tainnut olla kuin 3-4 euroa. Pistaasijäätelö on maistamisen arvoista, trust me.
7. Vaikka siesta-aika ei näy ketjuvaatekaupoissa tms, niin monet ravintolat sulkevat ovensa lounasajan jälkeen pariksi tunniksi. Lounas kannattaa siis syödä ajoissa, ettei joudu kääntymään nälkäisenä suljetun ravintolan ovilta.
8. Rooman tunnelmaan pääsee parhaiten vaeltelemalla sen kapeita kujia pitkin, vaikka ihan ilman selkeää määränpäätä. Aamuisin ja iltaisin kaupunki yllättää rauhallisuudellaan, kun suurimmat turistilaumat eivät ole liikkeellä.
9. Paras paikka shoppailuun on Via Del Corso ja sen ympäristö. Nelikerroksinen Zara on muotitietoisen taivas! Suuria kauppakeskuksia ei ihan ydinkeskustasta löydy, vaan niitä varten pitää lähteä vähän kauemmaksi.
10. Rooma on visuaalisesti niin miellyttävä paikka, että kuvia tekisi mieli räpsiä joka hetki. Välillä on kuitenkin hyvä jättää kamera laukunpohjalle tai hotellihuoneeseen ja nauttia maisemista muutenkin kuin kameran linssin läpi. Kuvat eivät pysty vangitsemaan kohteiden tunnelmaa niin hyvin kuin luonnossa, joten hetkessä elämiseen kannattaa keskittyä täysillä.
-Aleksiina
from Aleksiinan http://ift.tt/2lZ34iP
http://ift.tt/1GAghDU
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)