Kiitos kommenteistanne edelliseen kirjoitukseen. Luen ne vielä kunnolla ajan ja ajatuksen kanssa läpi. En selkeästi ole karkinhimoni kanssa yksin. Testaan ehdottomasti vinkkejänne. Heti häiden jälkeen.
Ei vielä omieni, vaikka joku tiesikin kertoa niin:) Rakas isosiskoni astelee pian avioliiton satamaan ja halusin esitellä tässä postauksessa asuni teille.
Menin juhlapukuliikkeeseen Zurichissä ja etsin aivan erilaista mekkoa, mihin lopulta päädyin. Halusin pitkän nuden värisen mekon, missä olisi saanut olla hieman läpikuultava helma, vähän kultaa ja avoin selkä. Tällaista mekkoa ei heidän valikoimastaan löytynyt ja myyjä kehotti minua kokeilemaan mekkoa, johon lopulta päädyin.
Mekko ei näyttänyt henkarissa juuri miltään, mutta päällä se oli ihan eri näköinen. Värikin sopi mielestäni minulle todella hyvin. En yleensä pidä näin avonaisista kaula-aukoista, mutta tässä mekossa se on tyylikäs.
Mitä mieltä olette?
Thanks for your comments on my last post. I will go through them properly once again when I have more time. It seems I’m not alone with my sweet cravings. I will definitely try your tips. Straight after the wedding.
Not my own yet, as one of you already knew:) My dear big sister is walking down the aisle soon and in this post I’d like to show you my dress.
I went to an evening gown shop in Zurich and I actually ended up with something completely different to what I originally went looking for. I wanted a long nude coloured and slightly sheer dress with golden details and an open back. They didn’t have a dress like that in stock and the sales assistant recommended I try this one. And I ended up buying it.
This dress didn’t really look like much on the hanger in the store, but when I tried it on it looked completely different. I think the colour suits me as well. I don’t normally wear necklines this low, but on this dress it is tasteful.
What do you think?
Kaksi vuotta sitten minulla oli vielä aika pieni vauva, yksi 3-vuotias ja yksi 5-vuotias, olimme samalla veneellä Helsingholmissa, olimme juuri muuttaneet uuteen asuntoomme, joka oli remontissa, jännitin veneellä rantautumista ja lähtemistä tuplasti enemmän kuin nyt, olin lopettanut sokerin syönnin reilut kolme kuukautta sitten, kirjoitin hassusti ja väärin, mainostin lastenvaatteita ja olin niistä innostunut huomattavasti enemmän. Moni asia on muuttunut ja hyvä niin.
Nyt ollaan taas täällä, raidat ja Po.p on edelleen in lastenvaatteissa, mutta vähemmän kaikkea on parempi (ihan kaikessa), kotimme on edelleen sama, lapset isompia, välttelen sokeria edelleen, kirjoitan edelleen väärin ja hassusti, olen hiukan pienempi, enkä myöskään imetä. Sama mies ja samat lapset.
Miltähän näyttää elämä kahden vuoden jälkeen? Bloggaanko vielä? Millaista on? No se selviää sitten ;). Tiedän, että blogini on muuttunut vuosien aikana (ja kait minäkin ;) ) ja olisi kiva kuulla mitä olette jääneet kaipaamaan edellisiltä vuosilta ja millaisia juttuja toivotte jatkossa? Ennen toivottiin paljon arkea, sisustusta, lasten-ja äidinvaatejuttuja ja sun muuta. Onko toiveet vielä samat ja toivottavasti edes joku uskaltaa avautua ja toivoa.
Kiittäen,
Riikka Helsingholmista
Seuraa blogiani Facebookissa, Blogilistalla, Instagramissa tai Bloglovinin kautta.
