Herätyskello soi aivan liian aikaisin. Iltavuoron jäljiltä olo on tavallisestikin nuutunut, mutta edellisenä yönä sain tavallista huonommin unta tukalan vatsakivun vuoksi. Iso osa jo valmiiksi pienestä uniajasta meni sängyssä pyörimiseen. Herätysäänet ovat ärsyttäneet minua aina ja siksi en nykyisin laita ääntä ollenkaan vaan herään pelkkään värinään. Maanantaista itsestään kertoo jo se, että tänä aamuna pelkkä värinäkin sai hermostuneeksi. Torkutin niin pitkään kuin vain oli mahdollista ja lopulta jouduin polkemaan hikipäässä kouluun. Pulpettiin lysähtäessä olo oli suurin piirtein loppuunpalanut. Perus maanantai.
Maanantaisin kaikki menee pieleen. Viikonloppu tuntui lyhyeltä, taaskaan ei saanut läheskään kaikkea sitä aikaiseksi mitä piti ja olo on melkeinpä väsyneempi kuin ennen viikonloppua. Maanantai, maanantai, maanantai. Voisin kiroilla, mutta minun ei tarvitse, sillä maanantai itsessään ajaa asian. Maanantaisin Facebookkia selaillessa etusivu täyttyy väistämättä memeistä, joissa on melkein mitä vaan Aku Ankasta darraan ja kirkuviin lapsiin. Yhteistä näille kaikille on kuitenkin viesti siitä, kuinka syvältä maanantai on.
Koska maanantain on yleisesti todettu tulevan todella syvältä sieltä itsestään, mielestäni on suoranainen ihme kuinka moni tuntuu nauttivan viikonlopusta saati odottavan sitä. Minun mielestäni viimeistään perjantaina pitäisi vaipua jo ehdottomaan suruun siitä, että tuo viikon kerta kaikkiaan surkein päivän koittaa jo kolmen yön päästä. Juhlia voitaisiin vaikka sitten tiistaisin, sillä onhan silloin taas selvitty taas yhdestä täydellisen surkeasta maanantaista. Kunhan vain ei turhaan heittäydytä liian iloisiksi, sillä sanokaa minun sanoneen, sieltä se maanantai taas viimeistään viikon päästä koittaa.
BikBok neule
Forever 21 hattu
New Yorker mekko
Migant kengät
moikkelis
from Siru I. http://ift.tt/2dWMEB1
http://ift.tt/1QUkjqj
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti