...kun nähtiin pitkästä aikaa vanhoja tuttuja ja juttu lensi siihen malliin, että tuntui kuin edellisestä tapaamisesta ei olisi kulunut hetkeäkään.
...kun raahasin jälleen kerran jäätävän kokoisen järjestelmäkamerani mukaan laivalle, enkä ottanut sitä taaskaan pois laukusta koko risteilyn aikana. Miksi taas??
...kun baarin sulkeuduttua löysimme käytävältä spontaanin yllärikeikan ja tanssimme livemusiikin tahtiin - pieni tila, mutta siinä oli tunnelmaa!!
...kun tanhukaveri jakeli ilmaisia juomia
...kun kahden tunnin yöunien jälkeen herätyskello soi ja kasasimme itsemme kokoon ja lähdimme katsomaan konsertteja - siinä vaiheessa hiukan ketutti, mutta ei kyllä kaduta yhtään!
...kun tanssimme keskiyön katrillia kahdeksan parin kanssa pöytien ja tuolien välissä kuin sillit purkissa (tanssilattia oli niin täynnä, ettei sinne mahtunut) ja tanssin jälkeen meitä tultiin kädestä pitäen kiittämään :D
...kun näin muutaman huippukivan tanssiesityksen, joista tuli kyllä inspis
...kun syötiin toisena päivänä buffetissa lounasta - kun sai kehoon vähän rasvaa ja sokeria, alkoi maailma tuntua taas hiukan paremmalta paikalta
...kun hengailtiin jonkun käytävän nurkassa yön pikkutunneille asti maailmaa parantaen ja saatiin siihen lisää juttukavereitakin
...kun pidettiin spontaaneita tanssituokioita kavereiden kanssa aina siellä missä sillä hetkellä sattui tanssittamaan, säestyksen kanssa tai ilman
Kuvat viime vuoden Folkkikselta, kuvaaja Petri Kivinen
from Siru I. http://ift.tt/1PYeoEe
http://ift.tt/1QUkjqj
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti