Tea Marika sadetakki

Juuri aamulla pääsin kehuskelemaan ajo-opettajalleni, kuinka inhoan kesän kuumuutta ja odotan tosi innolla syyssateita. Mitä tapahtuikaan seuraavaksi? Päivällä lähtiessäni kauppaan taivas päätti puhjeta. Tihkusade muuttui iltaa kohden vähän rankemmaksi, mikä ei haittaa mua yhtään. Päinvastoin, nautin niin suuresti sateen tuoksusta ja kuinka se luo luonnon raikkaaksi. Pääsin jopa käyttämään ensimmäistä päivää kunnolla kauan sitten kirppikseltä ostamaani sadetakkia. Se toimi täydellisesti tyylini kuvastajana, eli periaatteessa yhdistelmä, jossa ei ole mitään järkeä (toppi, sadetakki, juoksutrikoot ja löysäksi sidotut converset) ylläni saa oloni kaikista kotoisimmaksi. Myöhemmin kauppaan oikeasti lähtiessäni, eli sen jälkeen kun olin vienyt tripodin takaisin sisälle, heitin päähän vielä yhden lempilippiksistäni ja look oli valmis. Voin olla väärässäkin, mutta kaupassa tunsin muutaman tuijotuksen selässäni.



Näitä kuvia katsellessa tuntuu taas, kuin päässäni ei olisi yhtään tukkaa. Leikkasin vahingossa ihan liikaa ja se ahdistaa näin jälkeenpäin ajateltuna. Damn, onneksi se kyllä kasvaa siitä.

from TEA MARIKA http://ift.tt/2adgkZA