Olen jo muutaman kerran aiemmin maininnut blogin puolella puolimaratonin, mutta nyt on aika tehdä kunnon selvitys, mistä koko touhussa on oikein kyse.
Tanhusta tuttu kaverini kysyi minua mukaan viime vuoden uudenvuodenlupaukseensa, eli juoksemaan Naisten kympin. Sinne mentiin ja juoksutapahtuman fiilis oli kyllä mieletön kokemus, ihan uudenlainen minulle, joka olin tottunut juoksemaan ypöyksin pururadalla suurinpiirtein metsän keskellä. Jonkinlainen jano touhuun siis ilmeisesti jäi, sillä kun sama kaveri kysyi myöhemmin minua mukaan puolimaratonille, ei sitä kovinkaan pitkälle tullut mietittyä, ennen kuin olin jo lupautunut mukaan. Toukokuussa juoksemme siis Helsinki Cityrunin ja oikeastaan tapahtumaan on jäljellä enää 130 päivää, käsittämätöntä!
Juoksuun valmistautuminen on edennyt suht rauhalliseen tahtiin, mutta onneksi vielä kuukausia riittää. Lokakuussa otin tavoitteeksi lisätä matkaan kaksi kilometriä per kuukausi, eli lokakuussa pisin lenkki oli 11 km, marraskuussa 13 km ja joulukuussa 15 km. Tätä tahtia olen juossut ensimmäistä kertaa puolimaratonin käytännössä jo maaliskuussa, jolloin minulle jää vielä puolitoista kuukautta aikaa valmistautua itse tapahtumaan. Minulle on tärkeää, että olen jo ennen puolimaratonia juossut kyseisen matkan, jotta ehdin saada vielä ennen kilpailua hiukan lisävarmuutta juoksuun ja voin osallistua tapahtumaan tietoisena siitä, että selviän varmasti ehjänä maaliin. Haluan saada juoksuun lisää varmuutta, parantaa omaa kestävyyttäni ja hapenottokykyä. Haluan, että minulla on juostessa mahdollisimman hyvä fiilis ja pystyn juokseman matkan mahdollisimman tasaista tahtia alusta loppuun.
Ennen puolimaratoniin valmistautumista lenkkini maksimipituudet ovat pyörineet siinä kymmenen kilometrin paikkeilla. Nyt kun juokseminen on muuttunut astetta tavoitteellisemmaksi, entiset jättilenkit (10km) ovat muuttuneet peruskauraksi ja kyseinen matka sujuu varsin mukavasti ja tuntuu toisinaan jopa lyhyeltä. Siitä eteenpäin kilometrien kerääminen on kuitenkin osoittautunut haasteelliseksi, mutta onneksi minulla on lenkkikaveri vieressä kirittämässä ja repimässä lisää kilometrejä minusta irti. Ilman häntä olisin varmaan monet kerrat jättänyt leikin kesken.
Talvella juoksemisessa pukeutuminen tuottaa tietysti jonkin verran hankaluuksia ja lenkin onnistuminen on paljolti kiinni siitä, onko osannut pukeutua sopivalla tavalla. Liian kuumassa tai kylmässä on inhottava juosta ja liian monet kerrokset tuntuvat hidastavan menoa. Tilaisuuden tullen aionkin pitää juoksukuntoa yllä hiihtämällä tai luistelemalla ja tietysti myös sisätiloissa tehtävät lihaskuntotreenit ja punttarilla käynti kuuluvat asiaan, että keskikroppa pysyisi myös menossa mukana. En aio kuitenkaan ottaa treenaamisista tai syömisistä mitään stressiä, sillä olen huomannut vapaamman tyylin sopivan minulle paremmin. Välillä on aikoja, jolloin syön erittäin hyvin ja laadukasta ruokaa pidemmän aikaa osana rutiinia, mutta toisinaan on ihana herkutella ja makoilla sängyn pohjalla tekemättä yhtään mitään. Balanssia pitää olla, mutta tietysti jokainen meistä itse tietää, millainen tyyli itselle sopii parhaiten.
Multa on kyselty kommenttiboksin puolella aikaisemmin juttuja mm. talvella juoksemisesta ja nyt kun juokseminen on itsellenikin varsin ajankohtainen aihe, lisää juoksujuttuja on siis kevään aikana tulossa! ;)
Jos teillä on toiveita, millaisia juoksujuttuja haluaisitte nähdä, laittakaa viestiä tulemaan kommenttiboksin puolella tai vaikkapa sähköpostilla! Ja tietty olisi huippukivaa kuulla myös teidän tämän vuoden treenitavoitteita? :-)
Ihanaa Loppiaista sinulle! ♥
from Siru I. http://ift.tt/1Rs7wPg
http://ift.tt/1QUkjqj
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti