Viime viikon maanantaina käytiin katsomassa Onnenonkija-elokuva hieman ennakkoon Viivin, Katan ja Jenniinan kanssa. Hehkutinkin jo Facebookissa leffaa sekä naispääosan esittäjää Minka Kuustosta, jonka kanssa otettiin elokuvan jälkeen ryhmäselfieitä bloggaajien tapaan - eli sata ja yksi kuvaa, joista julkaisuun menee vain ne muutamat onnistuneet. Sopivan muokkauksen jälkeen tottakai. Kuvia ottaessa nauru herskui jokaiselta ja duckfaceja vääntäessä harvalla meistä pysyi pokka. Minka olisi ihan hyvin voinut olla yksi meistä Kuopiolaisista bloggaajista, tilanne oli todella luonteva eikä lainkaan vaivaantunut.
#Onnenonkija tuli leffoihin 25.3. ja pyörii siis parhaillaan leffateattereissa ympäri Suomen. Näin lyhyesti ja liikaa spoilaamatta, leffa kertoo nuoresta muotibloggaaja Marjasta joka tavoittelee tuottoisaa uraa blogimaailmassa samalla kerryttäen itselleen hurjaa määrää velkaa. Marja (Minka Kuustonen), tapaa kuitenkin sattumalta Olavin (Olavi Uusivirta), joka osoittautuukin rikkaammaksi kuin alussa vaikutti. Olavi on lähtöisin rahakkaasta suvusta, joten tadaa - siinähän olisikin Marjalle ratkaisu rahaongelmiin ja rikas mies toisi blogillekin lisää näkyvyyttä. Asiat eivät kuitenkaan menneet ihan niin helposti kuin itse aluksi ajattelin. Aluksi pinnalliselta tuntuvasta blogihömppäleffasta kuoriutuikin ajatuksia herättävä draamakomedia, jossa yhdistyi huikeasti vaaleanpunaiset unelmat sekä tosielämän rahaongelmat pikavippivelkoineen.
Marja on kulutuksen mustassa aukossa. Hänen velkansa koostuvat lähinnä ulkomaanmatkoista ja muista blogiin liittyvistä menoista, joihin on tarvinnut ottaa hieman pikavippivelkaa. Itse en tunne enkä tiedä bloggaajia, jotka toimisivat tosielämässä samoin kuin elokuvan päähenkilö. Heitä kuitenkin varmasti on. Blogimaailma tuntuu materialisoituvan entisestään ja ihan halvimmilla vehkeillä eivät suosituimmat bloggaajat bloggaa. Tämän kilpaurheilulajin perusvälineisiin kuuluvat ainakin kunnon kamera (joko kunnon järeä järkkäri tai sitten sirompi ja yhtä kallis hyperpokkari), trendikäs puhelin (yleisin varmaan iPhone) sekä laaja vaatekaappi, josta puolet on kuvattu ja neljäsosassa hintalaput vielä kiinni. Bloggaajahan ei voi pitää samoja vaatteita koskaan blogin puolella päällä. Vaihtelua täytyy olla, tottakai, mutta liika on aivan liikaa. Minunkin vaatekaapistani löytyy vaatteita, joissa on vielä hintalaput kiinni vain sen takia, etten kehtaa niitä ennen kuvaamista käyttää.
Bloggaamisesta voi omilla valinnoillaan tehdä kalliin harrastuksen. Olen joskus itsekin ajatellut asukuvia julkaistessani, että voinko laittaa kuvia vielä blogiin koska edellisessä postauksessa minulla oli samat housut jalassa. Kuka nyt oikeasti ajattelee, että käyttäisin samoja vaatteita päivästä toiseen tai en pesisi vaatteitani, jos jalassani on kaksissa peräkkäisissä asukuvissa samat farkut? Ei minulla ole varaa omistaa kymmeniä erilaisia ja erimerkkisiä farkkuja.
Kaikesta voi tehdä välineurheilua. Leffan päähenkilö on tehnyt juurikin näin ja vielä paljon yli varojensa. Tässä onkin suurin ero meidän blogityttöjen ja Marja-Auroran välillä. Meille bloggaaminen ei ole tulonlähde. Meille ja Marjalle yhteistä taas on se, että blogit ovat paikkoja, joissa jakaa iloja, suruja sekä kauniita asioita maailmasta. Tahdon itse nauttia blogin kirjoittamisesta, valokuvaamisesta, kuvien muokkailusta ja niiden tarjoamista terapiahetkistä.
Onnenonkija on yksi parhaista suomalaisista draamakomedioista, jonka olen katsonut. Ehkä tähän vaikuttaa juuri se, miten helppo Marja-Auroran ajatusmaailmaan oli uppoutua. Bloggaajana tunnistin itsenikin monista kohdista, etenkin asukuvien ottamisesta ja #ihanista hashtageista instagramissa. Suosittelen lämpimästi leffaa jokaiselle!
Kaikesta voi tehdä välineurheilua. Leffan päähenkilö on tehnyt juurikin näin ja vielä paljon yli varojensa. Tässä onkin suurin ero meidän blogityttöjen ja Marja-Auroran välillä. Meille bloggaaminen ei ole tulonlähde. Meille ja Marjalle yhteistä taas on se, että blogit ovat paikkoja, joissa jakaa iloja, suruja sekä kauniita asioita maailmasta. Tahdon itse nauttia blogin kirjoittamisesta, valokuvaamisesta, kuvien muokkailusta ja niiden tarjoamista terapiahetkistä.
Onnenonkija on yksi parhaista suomalaisista draamakomedioista, jonka olen katsonut. Ehkä tähän vaikuttaa juuri se, miten helppo Marja-Auroran ajatusmaailmaan oli uppoutua. Bloggaajana tunnistin itsenikin monista kohdista, etenkin asukuvien ottamisesta ja #ihanista hashtageista instagramissa. Suosittelen lämpimästi leffaa jokaiselle!
Muistakaa käydä katsomassa #ONNENONKIJA ja tulkaa kertomaan omat mielipiteenne elokuvasta tänne minullekin ♥
from Taru's Collection http://ift.tt/1SrKLrE
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti