“Balance is key. In everything you do. Dance all night long and practice yoga the next day. Drink wine but don’t forget your green juice. Eat chocolate when your heart wants it and kale salad when your body needs it. Wear high heels on Saturday and walk barefoot on Sunday. Go shopping at the mall and then sit down and meditate in your bedroom. Live high and low. Move and stay still. Embrace all sides of who you are and live your authentic truth! Be brave and bold and spontaneous and loud and let that complement your abilities to find silence and patience and modesty and peace. Aim for balance. Make your own rules and don’t let anybody tell you how to live according to theirs.”
Luulin pitkään olevani on-off -tyyppi. Välillä on ollut kausia, kun olen syönyt suoraan ravitsemusoppien mukaan ja treenannut kovaa, toisinaan taas elänyt pelkillä herkuilla ja liikunta on jäänyt minimiin. Oikeastaan vasta viimeisien vuosien aikana olen saanut juurrutettua liikunnan ja terveelliset elämäntavat jokapäiväiseen elämääni niin, että ne pysyvät mukana päivästä toiseen. Tietysti välillä tulee kausia, jolloin on pakko löysätä ja antaa kropalle aikaa levätä, mutta pitkällä aikavälillä urheilusta on todellakin tullut elämäntapa.
Enää ei tunnu pahalta varata sunnuntai-iltaisin tilaa kalenterista tulevan viikon treeneille ja vaikka välillä ei huvittaisi lähteä lenkille, olen oppinut, miten urheiluun käytetty aika tuo niin paljon lisää aikaa, ettei sitä yksinkertaisesti kannata jättää väliin. Olen oppinut valmistamaan itselleni terveellisiä välipaloja ja keksinyt loistavia reseptejä, jotka ovat sekä terveellisiä että maistuvia. Lemppariherkkuni letut olen korvannut kokonaan terveellisillä kaura-banaani-pannareilla ja pääasiallinen arkijuomani on vesi. Menen iltaisin nukkumaan kymmen ja yhdentoista välillä, ja viikonloppuisin herään viimeistään puoli yhdeksän maissa.
Älkää ymmärtäkö väärin. En noudata mitään dieettiä, en kieltäydy mistään ruoasta eikä minulle ole ongelma jättää treenejä väliin. Syön suklaata monta kertaa viikossa, rakastan kermakaakaota ja saatan syödä jättipussillisen irtokarkkeja yhdeltä istumalta. Saatan valvoa yömyöhään tuijottaen lempisarjojani tabletilta, ajella iltahämärässä kavereiden kanssa, käydä bileissä ja nukkua puoleen päivään. Parasta tässä kaikessa on se, että en tunne huonoa omatuntoa mistään. Kyse on balanssista.
Minusta on ihanaa, että voin tehdä juuri niitä juttuja mitä haluan. Kukaan ei kysele minulta ruokavaliostani tai vahdi liikkumistani, joten miksi minun pitäisi itsekään tehdä niin? Kun en kiellä itseltäni mitään, voin hyvillä mielin tehdä juuri sitä, mikä silloin tuntuu hyvältä.
Olen käynyt viimeksi kebabilla yli puoli vuotta sitten, mutta kuinka hyvältä se maistuikaan.
Söin Joulupäivänä kolmen ihmisen edestä herkkuja, mutta juoksin Tapaninpäivänä 16 kilometriä.
Lähdin koeviikolla tansseihin, tulin kotiin puoli kolmelta ja menin seuraavana aamuna tekemään koetta neljän tunnin yöunien jälkeen - sain siitä kurssista kympin ja vietin ikimuistoisen illan.
Tajuatko nyt? Monesti ihmiset luokitellaan liian helposti eri lokeroihin. Joko olet sporttinen, bilehile, hikke tai syöppö. Asian ei tarvitse kuitenkaan olla niin! Voin valita itse, milloin haluan tehdä mitäkin, eikä toinen sulje toista pois. Kunnon pannari ei maistu ikinä paremmalta kuin kunnon treenin jälkeen, ja vaikka päättäisin porrasjuoksun sijasta lähteä ranskalaisille kaverin kanssa, se ei olisi ongelma. Kyse on isommista kokonaisuuksista ja balanssista. Uskon, että tasapainottamalla terveellisiä ja epäterveellisiä juttuja olen kaikista tyytyväisin itseeni. Sitä paitsi, jos menee liiallisuuksiin, terveellisestä tulee helposti epäterveellistä. Ja epäterveellisenä pidetyt asiat kohentavat elämän laatua sopivina annoksina.
Nautitaan siis elämästä joka päivä. Tehdään niitä juttuja, joita rakastetaan, eikä unohdeta myöskään velvollisuuksiamme ja niitä ikävämpiä juttuja. Kaikesta mitä joutuu elämässään tekemään, ei voi aina tykätä, mutta aina on mahdollisuus asennoitua kyseisiin asioihin uudelleen ja tasapainottaa niiden tuomat rasitteet niin, että joka päivä tekisi jotakin, mikä kuluttaa ja vastaavasti jotakin, mikä antaa. Ilman toista ei ole toista, ja äkkiä elämä muuttuisikin tylsäksi, jos kaikki kuluttavina pitämämme asiat katoaisivat pois. Jos saisit joka päivä laiskotella, ei se kohta enää tuntuisi miltään. Sen sijaan ahkeran työnteon jälkeen vapaapäivä tuntuu ansaitulta.
Muista kohdella itseäsi myötätuntoisesti. Joka päivä. Jo tänään.
from Siru I. http://ift.tt/1qm6Z7S
http://ift.tt/1QUkjqj
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti