Vaikka mulla on parturi-kampaajan koulutus, en vois enää kuvitellakaan työskenteleväni kampaamossa. Tuotemyynnistä sen sijaan tykkään ja sitä tekisin mielelläni!
Haaveilen aina, että osaisin tehdä jotain hienoja temppuja, osaisin tanssia hullun hyvin tai oisin tosi notkea, mutta en kuitenkaan löydä tarpeeksi motivaatiota sellaisten juttujen harjoitteluun :D
Nukun usein huonosti sellaisten päivien jälkeen, kun olen harrastanut liikuntaa kunnolla. Liikunnattomien päivien jälkeen taas nukun todella sikeästi. Hassua.
Ennen mua ahdisti, jos vaikka joku kaveri lisäsi someen yhteiskuvan missä mää näytän "tyhmältä". Nykyään osaan vaan nauraa hölmöille kuville ja mitäs sitten, siinähän on yleensä se luonnollinen minä kuiteskin xD Eriasia tietty jos joku lisää kuvan missä oisin tyyliin ilman housuja niin sitten en ehkä ilahtuisi :D
Siirrän aina inhottavien virallisten asioiden hoitamista, kuten opintotukien hakemista ja tärkeiden puhelujen soittamista. Sitten hoidan ne viimetinkaan ja saan yleensä kärsiä siitä.
Sama juttu on myös useissa kouluhommissa. Tän vuoden aikana on monta tehtävää tullut tehtyä viimetinkaan ihan paniikissa :D Vaikka todellakin tiedostan kuinka superfiksua ois aloittaa ajoissa!
Synttäri- ja joululahjojen keksiminen toisille on mulle jotenkin todella hankalaa! Vaikka tarjolla on paljon kaikkea niin alan aina miettiä onks tää nyt just hyvä sille ihmiselle, pitääkse tätä ihan turhana jne jne.
Vapaapäivinä hengailen aamutakissa pitkiäkin aikoja, tälläkin hetkellä kun tätä kirjotan (klo 12.28) istun tässä aamutakki päällä. Onks pakko vaihtaa päivävaatteisiin jos ei haluu?
Oon huono sanomaan kehuja ääneen ja se ärsyttää mua todella paljon! Saatan tyyliin ajatella et vitsi ompas tolla kaverilla kiva paita päällä tänään mut minkä ihmeen takia en saa suutani sitten auki? Tätä on alettava treenaamaan, koska tiedän kuinka paljon pienetkin kehut ilahduttaa.
Kuvat: Linda / This is my world
from A piece of inspiration http://ift.tt/1qWo2gO
http://ift.tt/1fcpupQ
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti