Kolme viikkoa siitä kun viimeksi kirjoittelin teille tänne blogin puolelle. Lähes sama aika on kulunut edellisestä videosta tuben puolella ja arki on tuntunut todella tyhjältä ilman tätä touhua. Välillä on kuitenkin pakko ottaa etäisyyttä asioista, että osaa nähdä ne sopivassa valossa.
Oon pohdiskellut paljon blogin tulevaisuutta, sitä mitä haluan tältä ja mitä olen valmis sen eteen tekemään. Nykyään niin moni hieno nainen (ja miksei mieskin) on tehnyt bloggaamisesta ammatin ja näiden blogien sisältö on - noh, ammattimaista. Näitä blogeja lukiessa oma tekeminen tuntuu kuin olisi vauvamuskarilainen verrattuna ammattimuusikkoon. Itsekritiikiltä on mahdotonta välttyä elämässä yleensäkin, mutta varsinkin somemaailmassa se iskee päivittäin vasten kasvoja viimeistään intagramia selaillessa. On vaikea saada mitään konkreettista aikaiseksi, kun kumittaa tekstiä sitä mukaan kun sitä syntyy ja kuvatkin vaikuttavat jotenkin oudoilta. Muokkauksesta ei meinaa tulla mitään ja vaikka tulisikin, ei ne silti näytä miltään muihin verrattuna.
Tosiasia on kuitenkin se, että useimmissa asioissa maailmasta löytyy aina joku sinua parempi. Joku joka panostaa enemmän, käyttää enemmän aikaa ja rahaa, ja joka on vaan yksinkertaisesti niin helkkarin hyvä siinä mitä tekee. Sen takia on turha ylipäätään verrata itseään muihin, sillä meillä jokaisella on omat lähtökohtamme siihen mitä ikinä teemmekin ja se, että teemme asiat omalla tavallamme, on rikkautta. Sen sijaan että mollataan omaa tekemistä muiden kustannuksella, voitaisiin imeä inspiraatiota toinen toisillemme ja tehdä sitä omaa juttuamme sata lasissa, oli se juttu sitten mikä tahansa.
Jossain vaiheessa on kuitenkin ehkä parempi haudata vanhat haaveet, laittaa pillit pussiin ja suunnata kohti jotakin ihan uutta. Elämä on kasvamista ja ne asiat mitkä ennen tuntuivat kivoilta ja luontevilta, eivät välttämättä vaan ole sitä joitakin vuosia myöhemmin. Tässä vaiheessa voi muistella menneitä aikoja hyvällä ja jatkaa kuitenkin matkaansa kohti tulevaa.
Tämän blogin suhteen mulla ei kuitenkaan ole vielä se aika. Kaikesta tästä hiljaisuudesta ja itsetutkiskelusta huolimatta blogin kirjoittaminen on ehdottomasti mun juttu ja haluan tehdä tätä ja olla tässä hyvä. Mulle on suunnattoman tärkeää, että on olemassa joku paikka johon tulla purkamaan sydäntään ja jakaa ajatuksiaan sekä kuulumisiaan oli kyseessä sitten vakavampi asia tai jotakin hömppää. Ihanaa kirjoitella teille taas! <3
from Siru I. http://ift.tt/2pdA3i5
http://ift.tt/1QUkjqj
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti