Eroaminen on aina ikävä asia. Vielä vaikeamman siitä tekee mitä pidempään toisen kanssa on ollut ja jos itse on onnensa kukkuloilla suhteessa, mutta toinen yhtäkkiä ottaa ja lähtee.
Jättäminen on myös vaikeaa jättäjällekin, koska kukapa haluaisi toista satuttaa. Jättäjän rooli kuitenkin ehkä on vähän helpompi, koska se osapuoli on jo ehtinyt totuttautua ajattelemaan, minkälaista elämä voisi olla ilman toista. Tosin nämäkin asiat aina riippuvat itse ihmisestä. Toiset ottaa herkemmin asiat, kuin toiset.
Mutta vaikka parisuhde päättyisikin, niin elämä siitä huolimatta jatkuu.
Minusta on ollut surullista nähdä, kuinka esimerkiksi teini-ikäiset tytöt saattavat ottaa eron jopa niin raskaasti, että alkavat viiltelemään tai satuttamaan itseään.
Tai saattavat ajatella, etteivät kelpaa toiselle sellaisena kuin on, jonka myötä osa alkaa tarkkailemaan omaa painoaan, ulkonäköään ym. entistäkin tarkemmin.
Tämä ei tietenkään päde kaikkiin teini-ikäisiin, mutta valitettavan usealla näitä ongelmia on, ongelmia joita ei ystävät tai vanhemmat päälle päin edes huomaa.
Eroaminen koskettaa kaikkia, kaikenikäisiä ja niin miehiä kuin naisiakin.
Elämä toisen kanssa ei mennytkään niin kuin oli suunnitellut tai yhdessä on ehkä ennätetty perustaa perhe, on talo, asuntolainat, autot ym. ja PAM, yhtäkkiä kaikki valuu käsistä pois.
Vaikeudet voi kuitenkin kääntää voitoksikin. Mitä kaikkea elämä voikaan vielä sinkkuna tarjota? Olitteko kumppaninne kanssa kuitenkaan niin onnellisia, mitä olit luullut? Pitikö teitä yhdessä lapset ja asunto? Olitteko yhdessä vain siksi, että ette osanneet enää elää yksin? On myös olemassa sellaisia ihmistyyppejä, jotka haluavat seurustella koko ajan jonkun kanssa, koska eivät yksinkertaisesti kestä ajatusta itsenäisestä elämästä. Kun taas on myös niitä, jotka haluavat elää koko elämänsä sinkkuna.
Mitä hyvää sitten eron mukanaan tuoma sinkkuus voisi tuoda tullessaan?
* Et ole tilivelvollinen kenellekään tekemisistäsi
* Vältyt ehkä enemmän riidoilta, varsinkin jos suhteesi on ollut riitaisa
* Toisen pahat tavat ei ole enää "riesanasi"
* Ehkä löydät sellaisen ihmisen rinnallesi, joka oikeasti rakastaa sinua sellaisena kuin olet. Tämä varsinkin niille, jotka ovat suhteessa missä toinen ei ole juuri mihinkään sinussa tyytyväinen, vaan arvostelee kaikkea.
* Rahankäyttö vähenee (todennäköisesti itse kulutat elintarvikkeita vähemmän)
* Saatat ehkä aloittaa sinkkuuden myötä jonkin uuden harrastuksen
Haluan siis muistuttaa kaikkia niitä, jotka ovat tulleet jätetyksi, jättäneet tai harkitsevat eroa, että joskus ero voi olla se ainoa oikea ratkaisu. Aina ei rakkauskaan pelkästään riitä, jos suhteessa ei ole enää hyvä olla tai ongelmia on liikaa.
Toista ei myöskään saa kahlita suhteeseen. Tiedän, että sinuun on sattunut - jos olet tullut jätetyksi, mutta joskus toisen on annettava mennä. Toisellakin on oikeus omaan elämään ja omiin päätöksiin. Niin kuin myös ne jotka ovat olleet jättäjän roolissa, tiedän että sinua pelottaa toisen puolesta. Miten toinen jaksaa? Mutta pieni itsekkyyskin on elämässä tervettä. Sinun täytyy vain luottaa siihen, että aika parantaa toisenkin haavat ennen pitkää.
Parisuhteen loppu ei ole elämän loppu, ehkä se on jonkin uuden alku?
Millaisia kokemuksia Sinulla on erosta?
Oletko itse ollut jättäjä, jätetty vai molempia?
- Rakastunut mies
ps. Rakastunut mies ei enää kirjoittele animaatiohahmon takaa, päätin lisätä tänne itsestäni kuvan, että näätte minkälainen tyyppi täällä näitä juttuja raapustaa :)
from Rakastunut Mies http://ift.tt/1JC0Tlx
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti