mekko kirppis/Nelly / saappaat Nelly / laukku kaverilta / rannekorut NewYorker / kaulakoru poikaystävän
Kuten eilisten kuvien nuutuneesta Jennistä saattaa päätellä, mä oon kipeänä. Silloin tosin olin vielä jotenkuten tolpillani, ja päästiin Roosan kanssa nauttimaan Hyveen herkullisista wokeista. Ruoka kuitenkin maistui aika heikosti, ja iltaa kohti olo vain paheni. Kurkku karahti jäätävän kipeäksi, ja kuume nousi.
No, tää päivä onkin sitten oma lukunsa :D Fyysisesti ja myös henkisesti tää päivä on ollut suoraan sanottuna aivan perseestä, joten tässä teille sitä "tosielämää" ja täydellisen bloggaajan kääntöpuolta, olkaapa hyvät.
Aamulla heräsin huonovointisena, ja kurkku oli niin kipeä että nielaiseminenkin teki kipeää. Ennen iltakahdeksaa olin saanut syötyä tasan yhden rahkan, ja senkin itkun kanssa. Päivällä menin käymään terveysasemalla ja sain kuin sainkin antibiootit angiinaan, vaikka tapaus ei aivan selvä ollutkaan, sillä oireita oli ollut vasta reilun vuorokauden. Tämäkään ei sujunut ongelmitta, sillä multa ei kysytty lääkeaineallergioita enkä tietenkään niitä lääkehuuruissani tullut ajatelleeksi. Ja niinpä mulle määrättiin juuri sitä lääkettä jolle olen allerginen.. :D Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin, ja oikeat lääkkeet käytössä.
Oon ollut aikalailla pari päivää omissa oloissani, ja alkaa seinät kaatua päälle. Yksin sairastaminen ja huonon olon poteminen on aika karmivaa, varsinkin kun ei jaksa edes ruokaa laittaa tai liikkua mihinkään suuntaan. Ei sillä, en olisi pystynyt kyllä syömäänkään. Soitin kotiinkin jo itku kurkussa, mutta eipä tietenkään ollut järkeä lähteä sinne sairastuttamaan muita juhlavalmistelujen keskelle. Huomenna oli tarkoitus juhlia mun ensi viikolla koittavaa vanhenemista, ja lähteä kunnolla tanssimaan tyttöjen kanssa pitkästä aikaa . Ilta, jota olin odottanut ja tarvinnut todella kauan. Mutta nekin suunnitelmat kosahti, eikä kukaan tietenkään halua saada multa tautia itselleen. Oon täällä rypenyt itsesäälissä ja itkenyt kurjaa kohtaloani ja yksinäisyyden tunnetta, nää on niitä päiviä kun elämä tuntuu potkivan kunnolla päähän.. Onneksi näitä inhottavia päiviä on harvoin! Nyt jatkan erakoitumista ja laitan jonkun pirteään mielentilaani sopivan leffan pyörimään.. :D
Ja ei, tää ei sitten ollut aprillipila. Hahhah.
from Sadepisaroita niitynkukkasilla http://ift.tt/21Xk6YJ
http://ift.tt/1cNHAMY
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti