Ilta päättyi Dondon tanssilattialle, niinku arvelinkin. Viivi, Nasse ja Juuso lähti siinä vaiheessa himaan kun kuuli et nyt mennään Dondoon. Pinjan kanssa käytiin sit vähä danssaamassa. Yhessä tultiin aamuyön tunteina Louhelaan nukkumaan. En jaksanu kävellä yksin kotiin. :D Samalla jäin sit jeesaa Pinjaa aamulla siivoomisessa.
Marraskuun tokana viikonloppuna hyppäsin Junaan ja porhalsin Tampereelle. Treffattiin Hannan ja Veeran kanssa. Päästiin myös samalla moikkaamaan ekaa kertaa Veeran pikkusta poikaa, joka syntyi loppukesästä. Perhomuikkeleiden tapaaminen olis ollu täydellinen, jos Noorakin olis päässy vielä paikalle. On vaan niin vaikee saada kaikkien aikataulut natsaamaan yhteen. Kaikki asutaan kuitenkin ihan eripuolella Suomea ja tehään eri aikoihin töitä. Siihen vielä päälle kaikkien harrastukset. Ens kerralla sitten!
Käytiin ensiks Tampereen keskustassa syömässä, jonka jälkeen siirryttiin Veeran ja Antin luokse viettämään rauhallista iltaa. Kaikkee hyvää pikkupurtavaa, vähän viiniä ja glögiä. Rentoo meininkiä. Mä oon niin iloinen, että mulla on tollasia kavereita. Ei nähä kovin usein, mut aina mietitään toistemme kuulumisia. Ja sit kun nähään, on aina kivaa. On hauska puhuu välillä jotain tyttöjuttujakin. Kaiken sen kalastuskeskustelun lomassa. :D Ulkopuolisille kuulostaa varmaan aika hassulta meijän jutut.
Tuntuu et marraskuu oli ihan täynnä kaikkia meininkejä... Alkukuu meni töiden osalta suht iisisti mut sit alko hirvee rumba. Silti kerkeks tehä kaikkee siiinä välissä. Kuun puolessa välissä meillä oli vanhan "Kiasma porukan" pikkujoulut. Sinne spurttasin suoraan pitkän työpäivän jälkeen. Hengasin Kiasman nurtsilla kesät 2004 ja 2005. Nää pikkujoulut järkättiin Loosessa ja paikalle oli pyydetty kaikkii ketkä Kiasmalla notku sillon reilu 10v sitten. Oli niiiiiiin mahtava ilta! Ihan superia nähä kaikkia vanhoja tyyppejä ketä ei oikeesti oo nähny todella pitkään aikaan. Sillon joskus teininä viimeks. Oli hassuu miten kaikki oli kasvanu, mut silti osa porukasta oli ihan samanlaisia kun sillon ja sit tuntukin että tässä välissä ei olis menny yhtään aikaa... Kunnos rakkausilta! Hyvii keskusteluja, paljon halauksia, yhteiskuvia ja niiiiin hyvää fiilistä. Pakko vaan hehkuttaa.
Oli niin hauskaa, et tulin himaan seuraavana päivänä vasta puol kasilta aamulla... Kun Loose meni kiinni, saatiin loistoidis lähtee vielä Lettivillen luokse jatkoille. :D Seiskan jälkeen aamulla lähin kotia kohti. Pikkusen huvitti, kun Juuso oli jo hereillä siinä vaiheessa. Hahaha, en kestä... Muutaman tunnin päästä pitkin jo herätä ja lähtee Lauttasaareen kalaan. Aikamoiset olot, mut mikä sen parempaa lääkettä kun raikas meri-ilma!
Marraskuun aikana tuli syötyy ulkona enemmän kun yleensä. Aika paljon Aasialaista ruokaa. Yks päivä käytiin faijan kanssa testaamassa Myyrmannin uus Vietnamilainen. Ainaki Pho keitto oli oikein toimiva. Vietskuihin olis joskus siistii lähtee reissuun. Varmasti joskus tulee vielä mentyä!
Vajaa viikko sitten tuli pitkästä aikaa istuttuu Corollan kyytiin ja mentyy Kotkaan. Tai ei ehkä niin pitkästä aikaa. Onhan siellä nyt ravattu tänä vuonna aika paljon... Mut on tässä ollu nyt melkein pari kuukautta väliä, kun kalahommat siellä loppu. Automatkoilla on ihan pakko saada kahvia pahvimukista. Se tekee matkan!
Kotkassa käytiin ensiks Kymi fishing shopilla hengailemassa. Illalla oli Kotkan perhokalastajien kerhoilta, jossa me Juuson kanssa kerrottiin vähän Gotlannin kalastuksesta. Jengi vaikutti tosi kiinnostuneelta niistä jutuista, vaik moni seuran tyypeistä on vannoutuneita lohenkalastajia. Keväällä sinne taas pääsis.
Niinku jo sanoin, oli marraskuu aikamoista juoksua töiden suhteen. Mun edelliset kahden päivän peräkkäiset vapaat oli sillon kun olin tampereella. Muutama viikko on menny yhden päivän vapailla ja vuorot on ollu pitkiä. Just tossa hetki sitten mulla oli viisi aamuvuoroa putkeen eli 7-17. Sehän kuulosta melkein normaalilta työviikolta, mut lentokentällä se on jotain ihan muuta. Aamuvuoro on kaikista rankin. Se käy oikeesti ihan urheilusuorituksesta kun palloilet pitkin kenttää kymmenen tuntia. Sitä on monille vaikee selittää miks aamuvuorot on muka jotenkin rankkoja. Päälle tietty vielä se aikainen herääminen, joka ei monelle oo helppoo.
Töitä on vissiin paiskittu nyt vähän liikaa... Lääkäri määräs saikkua kun oikeen käden ranne on ylirasittunu. Kipu säteilee koko käsivarteen ja sormet keskimmäiset sormet puutuu. Tässä nyt sit lepäillään. Täytyy yrittää olla rasittamatta kättä liikaa. Saikkuu tuli sen verran et mulla on enää yks työpäivä ennen reissuun lähtöä. Oon ihan varma, et viimestään Thaimaan lämpö korjaa. Siellä ainakin tulee sit levättyä kunnolla!
from Pita's http://ift.tt/2gktMfX
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti