Vaikka olen urheillut aktiivisesti jo viitisen vuotta, vasta viime aikoina olen todella alkanut nauttia urheilusta. Kyseessä ei ole enää hetken huumaa ja kausittaisia tehopuuskia, vaan urheilu on juurtunut jokapäiväiseen elämääni ja arjen rutiineihin. Huomaan kaipaavani illan porrasjuoksuja, kävelylenkkiä koiran kanssa, tiukkaa HIIT-treeniä, vauhtikestävyyslenkkejä, yhden hengen kuntopiiriä, kahvakuulatreeniä takapihalla ja viikonlopun pitkiä lenkkejä rennolla vauhdilla. Vaikka saan yhä iloa treenin jälkeisestä onnistumisentunteesta, nykyään onnellisuus on paljon kokonaisvaltaisempaa. Saan hyvän fiiliksen jo pukiessani treenivermeitä päälle ja nautin treenin aikaisesta ponnistelusta ja siitä, miten keho on töissä - oli kyseessä sitten tiukempi treeni tai palauttava rennompi suoritus.
Aloitin 12 viikkoa ennen puolimaratonia juoksuohjelman, johon kuului viisi lenkkiä viikossa sekä muutama vapaampi palauttava viikko. Käytännössä olen siis helmikuusta asti treenannut aikataulun mukaan. Sunnuntai-illan rutiiniksi tuli seuraavan viikon treenikalenterin hahmottelu ja ajan varaaminen jokaiselle viidelle treenille. Treeniohjelman noudattaminen auttoi puolimaratonille valmistautumisessa hyvin ja vaihtelevuutensa vuoksi viikot eivät käyneet liian pitkäveteisiksi. Ohjelman loppuessa pelkäsin veltostuvani kokonaan, mutta toisin kävi. Oikeastaan olen nauttinut viime viikkojen vapaista treeneistä enemmän kuin koskaan.
Olen tehnyt tiukkaa lihaskuntosettiä kotona, juossut tiukempaa ja rennompaa lenkkiä, vaihtanut pitkän lenkin lavatanssi-iltaan ja juossut portaita moneen otteeseen. On ollut ihanaa mennä pelkästään oman fiiliksen mukaan ja nauttia itse treeni-tilanteesta. Haluan muistuttaa kaikille, että urheilu ei ole pelkästään punttisalia tai lenkkeilyä, vaan vaihtoehtoja löytyy laidasta laitaan. Uusien lajien kokeileminen on piristävää vaihtelua, ja valinnanvaraa riittää. Voit liikkua yksin, ryhmässä tai parin kanssa, kisailla, fiilistellä tai mitä vain! Toisarvoista on se, miten kukin liikunnan ilon löytää, pääasia on se, että sitä on!
Tanssi on ainoa urheilulaji, joka ei ole koskaan tuntunut mielestäni urheilulta. Se nyt on vaan sellaista hauskanpitoa ja ilottelua - tavallista hikisempää tosin. Rakastan fiilistelyä ja irrottelua, yllätyksiä ja hauskoja pikku kommelluksia. Kotiin tullessa on ihanaa rojahtaa sängylle ja nostaa tavallista painavammat jalat ylös illan tähtihetkiä muistellen. Tansseista jää joka kerta entistä isompi nälkä, ja yleensä uudet tanssit on tsekattu valmiiksi jo ennen kotiin paluuta. Lavatanssit ovat tulleet mun treenisettiin mukaan jäädäkseen!
Yhtä lailla tykkään myös juoksusta. On yhdentekevää, onko lenkki raskas, rento, nopea- vai hidastempoinen, pitkä vai lyhyt. Portaita, tasamaata, pururataa, asfalttia vai mäkiä. On ihanaa nollata ajatukset ja keskittyä vaan kehon työskentelyyn, tai sitten juosta vähän rauhallisemmin ja nimenomaan antaa ajatuksille aikaa - selvittää mieltä painavia asioita. Tai sitten kuunnella kunnolla lempparimusiikkia. Parasta!
Liikunnan iloa sinun viikkoosi! ♥
from Siru I. http://ift.tt/25umHAz
http://ift.tt/1QUkjqj
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti