maanantai 21. joulukuuta 2015

Pita's Aktiiviset vapaapäivät

Mun ja Juuson viime viikonlopun vapaat alkoi jo perjantaina. Ekan vapaapäivän pläänit on helppo arvaa... Mentiin kalaan. Aika jännä joulukuu kun lämpötilat on edelleen aika korkeet tähän aikaan nähden. No eipä ainakaan ollu näpit kokoaikaa jäässä. Oltiin pitkästä aikaa Lauttasaaressa. Juusolla kävi flaksi kalojen suhteen, ite puhaltelin nollia. Oltiin vaan pari tuntia. Kotimatkalla tulikin jo ihan pimeetä. Illalla menin vielä puntille. Kaks parasta harrastusta samana päivänä. Aika jees. Jos mun pitäis valita niistä vaan toinen, olis valinta oikeesti aika vaikee.  Kalastus usein menee salin edelle jos on tiukkaa, mut jos pitäis kokonaan lopettaa toinen niin apua. Onneks tällästä tilannetta ei oo näköpiirissä ja saan pitää molemmat harrastukset!






Lauantaina aamu pärästi käyntiin piparien leivonnalla. Tein ekaa kertaa taikinan ihan itte. Tuli muuten hyviä, parempia kun kaupan gluteenittomasta taikinasta ja oikeesti ihan saman makuisia kun itse tehdyt normaalit piparit. Ne kaupan taikinat maistuu aina erilaiselta myös normiversiona. Aamupäivällä siivottiin kämppä kuntoon ja sen jälkeen lähettiin jouluostoksille. Ei olla pitkään aikaan käyty missään kauppakeskuksessa kunnolla shoppaamassa, joten se väen paljous ihan yllätti. :D Viimeinen viikonloppu ennen jouluaattoa, mitä muuta sitä voiskaan odottaa. Ei vain muistettu tällästä pikkuseikkaa...


Illalla Hanna ja Viljami tuli meille kylään. Viljamin sukua asuu täällä päin ja pariskunta oli jouluasoilla liikkumassa, joten samaan syssyyn pidettiin myös pienoiset pikkujoulut meillä. Piparia ja sinihomejuustoa, AH parasta!


Sunnuntaina piti mennä taas töihin. Vielä kerkee tehdä muutamat vuorot ennen jouluun rauhoittumista. Tällä viikolla on vielä jouluvalmisteluitakin. Mä oon väsänny laatikoita koko perheen jouluillalliselle, Juusolla on graavikala tekeytymässä ja vähän täytyy lahjojakin paketoida. Kuusi saatiin jo sunnuntaina, se odottaa koristelua. Ihan hurjan nopeesti on menny tää joulukuu. Ihan eri meininkiä kun lapsena, jolloin joulunodotus tuntu kestävän ikuisuuden. Jokaisen suklaakalenterin luukun kohdalla oli fiilis että voi ei kun on vielä paljon aikaa jäljellä. Nyt ne luukkuja avatessa kelaa että mihin nää päivät oikein katoaa. :D

from Pita's http://ift.tt/1JqMkCD

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti