Töttölöö! Tänään voin ilokseni ilmoittaa, että olemme läpäisseet testin, jossa selvitettiin, jaksaako kolmevuotias seurata oikeassa teatterissa oikeaa, väliajallista näytelmää. Tarkemmin sanottuna Kansallisteatterin näytelmää Puluboin ja Ponin teatteri.
Ja kyllä, lapsi jaksoi seurata näytelmän alusta loppuun, vaikka se kesti väliakoineen tunnin ja 50 minuuttia ja se esitettiin oikeastaan päiväuniaikaan.
Teatteriretki tehtiin hyvin spontaanisti vain parin tunnin harkinta-ajalla. Rouvan ja lapsen piti oikeastaan mennä maalle viikonlopuksi, mutta suunnitelma peruuntuikin yllättäen.
Rouva muisti aamusella Puluboi-näytelmän, jota on kehuttu, ja sen katsominen on ollut mielessä aiemminkin. Suuri kysymysmerkki on ollut kuitenkin se, onko lapsi vielä liian pieni teatterin katsomoon. Tähän mennessä näkemämme show't ja nukketeatteriesitykset ovat kestäneet vain noin kolme varttia, ja silloin se on tuntut hyvin sopivalta ajalta olla paikoillaan. Mutta siinähän se selviää, kun kokeilee, ajattelin!
Oli muuten erittäin mieluisa yllätys huomata, että Kansallisteatteri myy lippuja saman päivän esityksiin 50 %:n alennuksella! Puluboi-liput maksoivat siis meille kolmelle vain 33 euroa. Tätähän pitää hyödyntää useamminkin, jos vaan saa lapselle hoitajan.
Puluboin ja Ponin teatteri perustuu Veera Salmen kirjaan Puluboin ja Ponin kirja, ja se kertoo hassusta ärrävikaisesta pulusta, Puluboista, ja pienestä Mai-tytöstä, joka leikkii olevansa poni. Main isä maalaa tauluja ja äiti on jatkuvasti stressaantunut ja kireä. Puluboi ja Mai perustavat teatterin, jossa he esittävät taiteellisia näytelmiä, kuten Hannusta ja Kertusta sovitetun tarinan, jossa isä ja tytär päättävät eksyttää vihaisen "äitiäisen" metsään.
Näytelmä sijoittuu Helsinkiin Hakaniemen torin tuntumaan. Puluboi on kotoisin Hakaniemen hallin katolta, ja tarinassa vilahtelee tuttuja helsinkiläisiä paikkoja. Ovatpa Hakaniemen torin Kahvisiskotkin päässeet mukaan näytelmään ja saavat yhdessä lauluista paljon kakkaa päähänsä.
Esitys oli erittäin viihdyttävä ja huumori upposi niin lapsiin kuin heidän vanhempiinsakin. Musiikkia oli paljon, ja tyttökin jaksoi katsoa koko näytelmän kysymättä kertaakaan: "Milloin mennään?" tai sanomatta: "En halua katsoa enempää."
Tästä innostuneena mielessä on heti kolme asiaa:
- Tämähän avaa nyt aivan uuden aikakauden. Sellaisen, jossa lapsen kanssa voi käydä teatterissa!
- Täytyy hyödyntää puolen hinnan lippuja toistekin
- Täytyypä hankki tuo Puluboi-kirja omaan hyllyyn luettavaksi lapsen kanssa!
Mitäs muita lastennäytelmiä nyt olisikaan tarjolla?
from Isyyspakkaus http://ift.tt/1KtTIBc
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti