Taas on se aika vuodesta, kun netti täyttyy vaaleanpunaisista sydämistä ja punaisista ruusuista. Rakastuneet pariskunnat sekä epäpariskunnat lähtevät syömään ulos, jakavat suklaakakun ja sitä oikeaa odottavat sinkkunaiset katsovat kodeissaan Crazy Stupid Love-leffan salaa itkien ja syöden Ben&Jerry'siä suoraan purkista. Antiromanttisimmat kissanaiset makaavat pienoisessa rapsassa sohvalla, mirri kainalossa ja sarjakuvaräiskintäleffa pyörien telkkarista (terkkuja!). Romantiikkaa rakastavat vaimokkeet ja tyttöystävät ovat hankkineet tälle illalle vaaleanpunaiset tai punaiset pitsialusvaatteet sekä tuoksukynttilän makuuhuoneeseen. Ja kukkia. Pahimmassa tapauksessa myös terälehtiä.
Miehiä tämä romanttinen höpöjuhla ei voisi varmaan vähempää kiinnostaa? Toisaalta sinkkumiehet saattavat kirota hiljaa mielessään sitä, etteivät kehdanneet pyytää semikuumaa Tinderpariaan leffaan. Jotkut romanttisimmat miehet saattavat olla jopa kateellisia kaverilleen, joka lähtee kihlattunsa kanssa parisuhdereissulle kylpylään koko viikonlopuksi ystävänpäivän kunniaksi. Jotkut parisuhteessa olevista miehistä taas olisivat mieluummin kotona pelaamassa Xboxia kuin leffassa katsomassa romanttista draamaa tyttöystävänsä kanssa. Me ei vietetä Juhon kanssa ystävänpäivää romanttisesti, ei käydä syömässä eikä leffassa.
Kaikki romantiikkalällyällötys saa minut voimaan pahoin. Tottakai itsekin tykkään kukista, ystävien rakkaustarinat ovat välillä ihan söpöjä ja rakastuneen ystävän hymy on aika ylisöpö, mutta itselle sellainen yliromanttinen elehtiminen on lähinnä vaivaannuttavaa. Jokainen tottakai olkoot kuinka romantiikan hautaama kuin haluaa, en tuomitse. Se ei vain sovi omaan käytökseen eikä näin myöskään puolison piirteisiin mielellään (ainakaan liikaa, olen kuitenkin nainen, niin välillä romantiikka sopivissa minimäärissä jees). Liiallinen söpöilypussailu on myös ihan nounou ja vaikutan varmaan maailman kylmimmältä avovaimolta, kun en julkisesti tai kavereiden nähden halua pussailla ja söpöillä ja rapsutella (liikaa). Olen enemmän arkipäivän romantiikan ystävä, minusta on ihanaa jos kotiin tullessani asunnossa on siistiä ja roskat viety. Lähden juoksemaan karkuun, jos joka viikko pöydässä on ruoka valmiina ja kynttilät sytytetty ympäri kämppää. Kukat ovat kiva ylläri ja ne saavat minut hymyilemään, johtuisiko siitä että ne sopii aina sisustukseen?
Ystävänpäivä on minulle ihan ystävänpäivä. Parhainta tässä ystävänpäivässä on ollut tähän mennessä ehkä Freddyn ystävänpäiväviikonlopun alennusmyynnit. En halua mitään romanttisia treffejä, söpöilyä sohvalla vaaleanpunaisessa yöpaidassa taikka kynttiläillallista. Haluan lähettää parille uskoutuneelle sinkkukaverilleni Anti-Valentine's day viestit, käydä kahvilla parhaimpien ystävieni kanssa ja mennä katsomaan Marvelin sarjakuvaräiskintää leffaan - vaikka yksin. Voisin myös hyvin lähteä sunnuntaiviihteelle! Itselläni on illalle varatuna kaksi lippua Deadpool-leffaan, toinen itselle ja toinen kaverille. Tosin kaverilla saattaa mennä ehtiminen tiukoille, hän kun ajaa pitkähkön matkan päästä tänne tänään. Noh, jos hän ei tänne ehdi, voin mennä kassalle pää painoksissa sopertamaan "Ottaisinkin vain yhden noista lipuista..." ja niiskautus loppuun :D
Miten te vietätte ystävänpäivää? Onko se teille romanttinen vaiko kaverillinen päivä?
Oikein ihanaa ystävänpäivää kaikille ♥
~Taru
from Taru's Collection http://ift.tt/1LnEfzv
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti