Kuulin Sinitaivaan soittoa ensimmäisen kerran Tapaninpäivän tansseissa Korson Lumossa. Ihastuin bändiin oitis ja varmaan osansa asiaan teki huipputanssittajat, joiden vuoksi muutamat biisit jäivät erityisen hyvin mieleen. Siitä lähtien olen valkannut tansseja bändin mukaan ja olen käynyt kuuntelemassa poikia Parolan Satulinnassa, Nurmijärven Ruusulinnassa, M/S Finlandialla ja lauantaina Lahden Pesäkalliossa.
Äiti valikoi meille sellaisen hiihtolomaristeilyn, jolla Sinitaivas esiintyi. En olisi voinut olla yllätyksestä onnellisempi tai odottaa reissua enempää, vitsit äiti kyllä keksi hienosti! Laivalla esiintyi kuitenkin joku ihan toinen bändi ja oltiin hiukan ihmeissämme. Siinä istuskellessamme huomattiin bändin tavaroita läheisten rappusten alla ja tajuttiin heidän esiintyvän vasta paluumatkalla. Hetken mielijohteesta saatiin idea jättää pojille biisitoive ja ei siinä kauaa mennytkään, kun olin rustannut pienen lappusen, jossa toivoin Brunein sulttaania soitettavaksi paluumatkalla. Tiputin lapun kitarakotelon päälle ja Tallinna-päivän päätteeksi kiirehdettiin ajoissa laivaan saadaksemme eturivin paikat.
Kuuntelin Sinitaivasta ihan innoissani ja kun Juhis alkoi kertoa sinä päivänä sattuneesta hassusta jutusta, en voinut muuta kuin hymyillä kilpaa Pepsodent-mainoksen kanssa. Biisitoive toteutui. Tauolla kipitin basistin luokse ja kiitin biisitoiveen toteutumisesta. Samalla kysäisin olisiko heillä levyjä myytävänä, mutta laivalla levyjen ostaminen ei harmikseni onnistunut. Hän sanoi, että mun pitää tulla keikalle ja lupasin.
Noh, lauantaina sain tanhukaverin kuskiksi ja lähdettiin ajelemaan hyvissä ajoin Lahteen. Päätettiin ottaa aluksi kahvit tanssien alkuja odotellessa ja siinä jonotellessa basisti käveli vastaan. Moikattiin, ja ihme ja kumma hän muisti minut "siksi Brunein sulttaania toivoneeksi tytöksi" ja kysyi halusinko sen levyn, jolla biisi on. Vastasin myöntävästi ja hän pyysi odottamaan ja jäin typertyneenä seisomaan paikalleni. Mitä juuri tapahtui?? Kohta hän palasi levy mukanaan ja antoi sen minulle. Koitin soperrella parhaani mukaan kiitokset ja annoin halin - loppuillan en voinut muuta kuin hymyillä. Niin siistiä!!! Kirsikkana kakun päälle sain tanssitettua vielä kahta bändiläistä ja nimmareilla varustetun kortin. ;) Ei tällaista tapahdu oikeassa elämässä, ainakaan mulle!
Seuraavaksi näen heidät aprillipäivänä, mutta onneksi sitä odotellessa voin fiilistellä biisejä Spotifyn sijaan ihan oikealta levyltä! Ei enää mainoksia siis. :) Hiukan fanituksen tasostani kertoo myös se, että huomasin lauantaina heidän laulaneen omaa biisiään väärillä sanoilla yhdessä kohdassa. Ehkä pitäisi hiukan rajoittaa, muttei ainakaan ihan vielä! :-D
Mikä tämän kaiken tarinan opetus nyt oli? Luulen että monille teistä kyseinen bändi ei sano juuri mitään ja koko homma saattaa kuulostaa vallan turhanpäiväiseltä hypetykseltä, mutta ehkä pointtina on se, mitä kaikkea pieni kiva ele voikaan saada aikaan. Jos saat joskus jonkun hassun pikku idean, älä pelkää toteuttaa sitä, sillä ikinä ei voi tietää mihin kaikkeen se johtaa.
Ps. Levy on kuunneltu nyt kolme kertaa alusta loppuun
from Siru I. http://ift.tt/1RZ7k9k
http://ift.tt/1QUkjqj
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti