Joskus tulee niitä hetkiä, kun on otettava muutama juoksuaskel. On kirittävä saadakseen sen, mitä haluaa. Minä halusin saada kuvan tuosta taivaasta, mikä loisti upeasti tänä iltana. Istuin bussissa, ahdistuin ajatuksesta kuinka pian aurinko laskee ja koko komeus olisi mennyttä. Havahduin kuitenkin, että en voi luovuttaa. Minä en luovuta. Kun bussi stoppasi, kipaisin koomiseen ripeään juoksuun.
Onneksi kerkesin. Otin muutaman kuvan, jonka jälkeen pysähdyin hetkeksi katsomaan taivasta. Että se oli upea. Koko järven pinta heijastui vaalenpunaisista ja liloista pilvistä. Mutta olin oikeassa, ei sitä kauaa kestänyt, kunnes oli jo melkein pimeää.
from R - Riikka K http://ift.tt/20rh4Ou
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti