Vaikka isänpäivä on lähestymässä kovaa vauhtia, niin tänään ajattelin kuitenkin kirjoittaa blogiini muutaman sanan äitiydestä.
Äidiksi tuleminen on yksi ihanimmista, ellei jopa ihanin asia, mitä naiselle voi tapahtua. Varsinkin jos/kun lapsi on harkittu. En nyt poissulje tässä niitäkään äitejä, jotka eivät ole harkinneet miehensä kanssa lasta.
Oon ollut kuitenkin jo pitkään tosi järkyttynyt siitä, millä tavalla toiset äidit ja myös äidittömät arvostelevat toisia äitejä niin facebookin keskustelupalstoilla, kaksplussan sivuilla, vauva.fi:ssä, julkisuudessa jne.
Tähän arvostelemiseen ei onneksi (luojan kiitos) sorru kaikki äidit, mutta hyvin monella tuntuu olevan jonkunlainen mielipide siitä, minkälainen on täydellinen äiti?
Minkäikäiseksi lasta tulisi imettää? Onko muutaman oluen tai viinilasin ottaminen lapsen seurassa sallittua? Onko ok harrastaa seksiä miehensä kanssa, jos vauva nukkuu samassa sängyssä? Onko lapsella hyvä olla rajoja ja minkälaisten rajojen tulisi olla?
Ei ole olemassa tiettyä opaskirjaa sille, minkälainen äidin juuri tulisi olla.
Jokainen äiti varmasti rakastaa lastaan koko sydämensä kyllyydestä ja tekee kaikkensa, että lapsella olisi hyvä ja turvallinen olla.
Äidit, niin kuin isätkin ovat ihmisiä siinä missä muutkin. Aina ei tarvitse jaksaa. Joskus väsyttää. Joskus haluaa ottaa irtioton arjesta. Joskus haluaa viedä lapset hoitoon, että itse pääsee viihteelle tai haluaa viettää laatuaikaa kumppaninsa kanssa.
Ei ole olemassa superäitiä tai superisää, joka tekee kaiken täysin moitteettomasti.
Kaikki me olemme ihmisiä ja toimimme omalla tavallamme.
Mistä äitien arvostelu toisia äitiä kohtaan oikein johtuu?
Ei miehetkään samalla lailla arvostele isyyttä.
Kokeeko joku äiti olevansa huono äiti, että pönkittää huonoa omatuntoansa sillä että haukkuu muita äitejä esim. netissä?
Vai onko kyse vaan siitä, että naiset ovat muutenkin toisiaan kohtaan julmempia?
Minä olen kiitollinen lapsi ja rakastan äitiäni hyvin paljon.
Hän ei ole täydellinen, eikä hänen tarvitsekaan olla.
Hän asetti minulle rajat kun olin lapsi. Saatoin joskus saada tukkapöllyä siitä, että olin ollut tuhma, mutta silti olen hyvin kiitollinen siitä - että hän on antanut koko elämänsä minulle. Hän on kertonut minulle miten käyttäytyä toisia ihmisiä kohtaan. Hän on kertonut, että ketään ei saa tuomita ulkonäön, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuolen, ihonvärin tai minkään muun perusteella. Hän on asettanut minulle rajat, eikä ole antanut minun teininä hillua ympäri kyliä kaljapullo kädessä ja sätkä huulessa. Hän on ajatellut aina minun parasta
Hän on minulle täydellinen juuri sellaisena kuin on.
Joten äidit, lakatkaa arvostelemasta toisia äitejä
ja keskittykää puolestaan siihen, miten voitte tehdä oman lapsenne
elämästä hyvän ja turvallisen.
Näin loppuun kysyn kysymyksen kaikilta äideiltä,
onko sinun äitiyttäsi arvostelu ja jos on, niin miten?
- Rakastunut Mies
from Rakastunut Mies http://ift.tt/1QfJ975
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti