torstai 29. syyskuuta 2016

Riikka K VAAHTERANMÄEN EEMELI

WOAAAH huomenna on lokakuu. Eli siis nyt on melkein joulu? Ainakin näin joulu-hullun logiikalla. Tää viikonloppu menee täysin töitä tehdessä ja sehän sopii. Vaikka välillä tuntuu rankalta yhdistää koulu, työt, ystävät, perhe, blogi ja muu vapaa-aika yhteen, koen olevani onnekas että työt on vahvasti osa mun arkea. Ja viime syksyn jäljiltä tuntuu siltä, että oon oppinut paljon sen suhteen, miten säilyttää tasapaino kaiken välillä :-)


P9253352
P9253332
P9253371
P9253381

Paita H&M / Farkut Cubus / Hattu Cubus / Kengät Dinsko / Kello DW

Tässä asussa on kaksi asiaa, missä olen poistunut täysin mukavuusalueeltani! Hattu ja noi farkut. Selitetäänpä tätä asua vähän lisää - se on mielestäni sen tarpeessa. Aloitetaan farkuista! Lyhyt puntti, suora lahje ja korkea hieman pussittava vyötärö. Totuushan on se, että mä oon hyvin tylsä tyyppi, mitä tulee alaosiin. Pillifarkuissa mulla on aina hyvä fiilis perhanan tutut ja turvallisetSitten töissä yks asiakas sovitteli näitä farkkuja ja ne näytti niin sairaan hyvälle hänellä, että mun oli pakko sovittaa. Ja TADAA, siinä ne nyt ovat. Ensimmäiset vibat mulla oli, että oon kuin joku Vaahteranmäen Eemeli nämä jalassa :-D Toki siihen fiilikseen vaikutti myös se, että silloin mulla oli hiukset letillä ja lenkkarit jalassa hahahah. Tajusin, että korollisiin nilkkureihin (jotka mun kenkärepertuaarista puuttuu!! WHAT!!) nämä farkut toimii parhaiten. Nappasin mun klassiset korkokengät kokonaisuuteen ja avot. Vaahteranmäen Eemeli vibat GONE!!


P9253337
P9253525
P9253375
P9253504

Toinen juttu on toi hattu. Mä en missään nimessä koe itseäni sellaiseksi, jolle sopii hattu tai joka kokee olonsa hyväks hattu päässä :-D Mutta tein sellaisen päätöksen, että luulenpa hatulle tulevan tarvetta vähän enemmänkin. Aion kasvattaa mun oman hiusvärin takaisin. Tai ainakin sen verran, että saadaan latvat ja tyvi sen verran toimimaan yhdessä, että mun ei tarvis olla jatkuvasti värjäilemässä tyvikasvua pois. Ja mulla on aika haastava aloitustilanne, sillä oma väri on kyllä tumma, mutta paljon kylmempi kuin tämä jo päässä oleva väri. Lopputulos on se, että lämpimän tummanruskean rinnalla uusi kasvava hius saattaa näyttää harmaalta. ITKU.

Tästä on tulossa siis melkoinen projekti ja yritin googlailla muiden kokemuksia ja vaiheita aiheeseen liittyen. Harmikseni en löytänyt keneltäkään bloggajalta kunnollista ja pitkään toteutettua postaussarjaa tästä. Tulikin siitä mieleeni, että onko joku muu miettinyt joskus oman hiusvärin kasvattamista takaisin? Kiinnostaisiko teitä lukea mun kasvatusprojektin eri vaiheista ja miten hermot kestää sitä? oon tunnetusti melko malttamaton tyyppi, joten tästä voi tulla ihan mielenkiintoista.



from R - Riikka K http://ift.tt/2cFXtpb

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti