Dreams of Paradise Tanssin koska tanssittaa

Lavatanssivuosi on vierähtänyt vaivihkaa syksyn puolelle, mistä varmana merkkinä on ainakin kesälavojen sulkeutuminen yksi toisensa jälkeen. Laskeskelin juuri, että tänä vuonna on tullut käytyä lavatansseissa 25 kertaa ja siihen päälle on tullut tanssittua pariin kertaan laivalla ja tanhujutuissa tietty myös. Koska vähintään kerran kuussa -tavoitteeni on ylittynyt näinkin paljon, on siis sanomattakin selvää, että olen viihtynyt. Tanssit ovat todellakin vieneet minut mennessään.





Mikä niissä lavatansseissa sitten oikein viehättää?

Tätä aloin pohtia oikeastaan ekan kerran kunnolla elokuun alussa, kun kävin tekemässä uuden aluevaltauksen Myllysillassa Neljänsuoran keikalla. Sinä iltana silmäni aukesivat uudella tavalla. Aktiivisen tanssikesän tuloksena sain paljon tanssituttuja lähilavoiltani ja yhtäkkiä huomasinkin iltojen toistavan itseään turhankin paljon. Tiesin että tämän herran kanssa saan tanssia upeat tangot ja toinen herra kannattaa valita fuskuille.

Mutta sitä mukaa kun aloin tuntea muita lavatanssin harrastajia paremmin, huomasin miten oma varmuuteni oli pikkuhiljaa tipotiessään. Sen huhtikuisen "hyppään autoon, ajan tuntemattomaan paikkaan ja vietän ikimuistoisen illan" tilalle olikin tullut turhankin vahva tietoisuus siitä, mille keikalle tulee minkälaista porukkaa ja ketkä tuttuni olisivat tänään paikalla. Naistenhauilla yritin ehtiä hakemaan kaikki tutut läpi, mutta koska kilpailu on kovaa, en läheskään aina saanut kyseisiä herroja kiinni ja jäin monesti yksin. Mitä kävi sille ennakkoluulottomalle tytölle, joka meni hakemaan ihan vaan jotakin hauskannäköistä tyyppiä, ja lähes poikkeuksetta yllättyi positiivisesti?




Myllysillassa tanssiminen oli minulle hyvä kokemus, koska mestasta löytyi tasan kaksi ennestään tuttua tyyppiä. Näin ollen sitä tuli väkisinkin tanssittua uusien ihmisten kanssa ja sain lokeroitua asiat takaisin omiin mittasuhteisiinsa pienessä päässäni. Tämä tanssikerta muistutti, miten maailmassa ei ole vaan ne Hyvinkään miehet tai lähilavojeni tutut miehet. On myös Mikkelin miehet ja monet muut. Näiden tanssien jälkeen pidinkin useamman viikon taukoa ja siinähän meni vajaa kuukausi, että seuraavan kerran lähdin taas lähialueeni tanssilavoille.

Ennakkoluuloton, hauska ja yllätyksellinen fiilis on tullut takaisin. Se kun kaverit tuttuun tapaan feidaa viimehetkellä ennen lähtöä ja siitä inspiroituneena pistän vielä hiukan enemmän ripsaria ja lähden ajelemaan yksikseni kahdeksankymmenen kilsan päähän tanssipaikalle - koska mä voin!

Second hand takki

New Yorker mekko

H&M ballerinat

from Siru I. http://ift.tt/2cu4SHL
http://ift.tt/1QUkjqj