Oltiin tiistai-iltana katsomassa pesäpallopeliä ja vitsit oltiin ja ollaan ihan fiiliksissä! Meikäläinen on just niin turisti, että peliin halusin kyllä kaikenmaailman Angels-rekvisiitat :-D Kaikki saivat lippikset sisään marssiessaan ja siitäkin iloitsin useaan otteeseen "KYLLÄ MULLA LIPPIS TARVII OLLA!!". Katsojia oli tiistaina paikan päällä noin 38 000, joka tuntuu ihan älyttömältä määrältä. Stadion oli puolillaan ja silti niin monta ihmistä? Täytyy sanoa, että aika pelottavan suuri määrä ihmisiä, mutta onneksi sisään tullessa oli hyvät turvatarkastukset!
Haettiin oluet ja suunnattiin paikoillemme. Musiikki pauhasi hyväntuulisena taustalla ja tunnelma oli korkealla. Katselin horisontissa näkyviä vuoria ja alkavaa auringonlaskua. Valtava onnellisuuden tunne täytti mieleni aivan täysin.
Kun peli alkoi, ajattelin että ei juma - enhän mä ymmärrä tästä mitään. MUTTA! Yhtäkkiä mun mieleeni muistui, kun ala-asteella on pelattu paljonkin pesistä. Se oli varmaan ainoa urheilulaji, jota tykkäsin pelata. Sellainen, jota odotin liikuntatunneilla. Säännöt muistuivat nopeasti mieleen ja peli ampaisi mut mukaansa. Oli kyllä siistiä saada istuskella ja juoda kylmää olutta samalla. Olis aika jees saada Suomeen samanlainen meininki esimerkiksi lätkäpeleihin. Mutta ymmärrän myös huolen siihen, että kaikki ei osaa kontrolloida hörppyjen määrää, joka taas aiheuttaa vaaratilanteita ok ok ok.
Kaiken kaikkiaan ihan hiton hauska kokemus. Meidän joukkue otti pahasti takkiin ja tulostaulu irvisti kuin viimeistä päivää, mutta loppujen lopuksi se ei haitannut. Se ei haitannut siksi, sillä nää muistot on voittoa arvokkaampia. Ihan satanolla!
from R - Riikka K http://ift.tt/2945oLl
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti