Tajusin tässä yksi päivä, että olisi ehdottomasti pitänyt laskea raskauden alusta lähtien, kuinka monta kertaa joku kysyy: Koska on laskettu aika? Tiistaina nimittäin huomasin vastanneeni siihen ainakin kymmenen kertaa. Te kenellä raskaus on vasta ihan alussa, jemmatkaapa taskuun paparinpala ja tehkää tukkimiehenkirjanpitoa: kuinka monta kertaa vastaatte kysymykseen yhdeksän kuukauden aikana. Ihan mielenkiinnosta. Mieheni ehdotti, että painattaisin t-paidan, jossa laskettu aika näppärästi ilmoitettaisiin. Siinä jollekin hyvä bisnesidea?
Kysymykset eivät tietysti mitenkään haittaa, on vain kiva että ihmisiä kiinnostaa. Olisihan melkein outoa, jos vyöryisin paikalle pallomahoineni eikä ketään välittäisi, koska sen sisällön on määrä tulla maailmaan. Tosin lasketun ajan jälkeen tunnelmat voivat olla erilaiset. Olen oppinut, ettei yliajalla olevilta saa tentata: ”Joko? Joko?”
Sitä on yleisesti ottaen paljon näkymättömämpi ihminen, kun ei ole raskaana. Etenkin nyt, kun vauvavatsani on ihan selvästi vauva eikä mitään epämääräistä turvotusta, juttelen paljon enemmän ihmisten kanssa. Ihmisiä kiinnostaa kovasti se laskettu aika ja yleinen vointi. Paljon kysellään myös jännittääkö ja että onko kaikki tavittavat kamat jo hankittu. Suosittu kysymys on myös se, onko raskauden aikana ollut mitään erikoisia mielitekoja. Peloteltuja masun koskettelijoita ei ole ilmaantunut ollenkaan! Tuttujen kosketukset eivät haittaa vähääkään, mutta tuntematon ihminen hipelöimässä vatsaa voisi olla kauhistus.
from Mutsie http://ift.tt/1dyFq4w
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti