Viime postauksen kirjoittelut jäivät ihan minimiin, joten ajattelin nyt kertoa vähän yksityiskohtaisemmin viime lauantaista. Lakkiaisaamu alkoi varhain, kun suuntasin kampaajalle jo heti kuuden jälkeen. Luulin liioittelevani kampaajan varaamisessa niin aikaisin, sillä juhla koululla alkoi vasta kympiltä. Aikaa ei jäänyt kuitenkaan yhtään liikaa, vaan meikkaamisessa ehti tulla jopa kiire kampauksen teon jälkeen. Luottokampaajani tajusi heti mitä halusin hiuksilleni tehtävän ja olin todella tyytyväinen rentoon kiharalettiini. Jatkoille lähtiessä avasin kampauksen, joka oli ehtinyt kärsiä kovista tuulenpuuskista sekä pitkästä päivästä.
Tein vanhojentansseista poiketen meikin itse, eikä sen kanssa ollut onneksi ongelmia. Panostin irtoripsitupsuihin, kultaiseen luomiväriin ja vaaleanpunaisiin huuliin. Meikin ja aamupalan jälkeen siirryin koululle odottelemaan itse lakkiaistilaisuuden alkua. Oli ihana nähdä koulun abiturientit kaikki niin laittautuneina ja iloisina, mutta hieman jännittyneinä. Juhlatilaisuus sujui hyvin, en kompastellut koroissani ja sain yllätyksekseni pari stipendiäkin! Juhlapuheita kuunnellessa viimeistään alkoi ymmärtämään, että lukio todellakin on ohi, eikä siellä tulisi vietettyä enää aikaa. Juhlan jälkeen oli onnitteluiden ja nopeiden valokuvaussessioiden aika, sillä päivä jatkui pian ylioppilaiden kulkueella kaupungin läpi.
Kulkueen jälkeen olin varannut hieman aikaa valokuvien ottamiselle ja pyytänyt vieraita kotiini puoli kolmelta. Yo-kuvat napsittiin pikaisella aikataululla ilman sen suurempia suunnitteluita, mutta eiköhän joku niistä kelpaa kiitoskortti-kuvaksi. Jos jotain olisin tehnyt toisin tuossa päivässä, niin ehdottomasti järjestellyt valokuvaamiset paremmin.
Kuvausreissulta jatkettiin juhlia kotonamme. Vieraita meillä kävi kolmisenkymmentä, mikä oli oikein sopivan kokoinen porukka. Varsinkin sen takia, että ulkona oli sen verran viileää, että sukulaiset hakeutuivat mieluummin sisälle kuin ulos. Meillä oli pitopalvelun kautta tilatut tarjoilut tarkkaan mietitty menu. Ruokapöydästä löytyi esim. loimulohi-tortellini-salaattia sekä luomuvehnä-foccacciaa, kun taas herkkupöytään kuului muun muassa tiramisukakkua ja macarons-leivoksia. Olin tarjoiluihin erittäin tyytyväinen, samoin kuin vieraatkin.
Ruokailujen jälkeen oli aikaa ohjelmalle ja kuulumisten vaihtamiselle sukulaisten&ystävien kanssa. Harmi, etten ehtinyt jutella kaikkien kanssa niin paljon kuin olisin halunnut, juhlien keskipisteenä on välillä vähän levotonta olla. Päivä hurahti niin nopeasti, että lahjojen avaamiselle ei meinannut jäädä edes aikaa. Päätoiveenani oli Asuksen uusi läppäri, jolla tällä hetkellä kirjoittelen. Bloggaamisesta on tullut kummasti mielekkäämpää, kun sitä ei tarvitse enää tehdä kivikautisen vanhalla ja masentavan hitaalla koneella. Läppäristä kirjoittelen myöhemmin lisää.
kuva: Aleksi Norppa
Päivän päätteenä odotti ylioppilaiden yhteiset jatkot hotellin baarissa. Ylioppilailla on tapana varata hotellihuoneet ja jatkaa juhlimista läpi yön. Näin mekin teimme ja vietimme yön neljän hengen tyttöporukalla sviitissä. En edes muista milloin olen viimeksi ollut niin väsynyt kuin aamupalan jälkeen sunnuntaina, kun oli aika palata kotiin. Lakkiaispäivä oli kuitenkin sen kaiken arvoinen.
Ainiin mekosta vielä! Tilasin sen Aftershock-nimisestä nettikaupasta Briteistä. Kyseisestä kaupasta en ollut kuullut koskaan aikaisemmin, mutta tilauskokemus oli todella hyvä ja toimitus supernopea. Mekkoa jouduttiin muokkaamaan hieman vielä ompelijalla, jotta sain siitä juuri sellaisen kun halusin. Koska mekossa oli niin paljon yksityiskohtia, päädyin sen asustamisessa hyvin simppeliin linjaan: vaaleat avokkaat ja clutch sekä koruina vain pienet helmikorvikset.
-Aleksiina
from Aleksiinan http://ift.tt/1rhLh4V
http://ift.tt/1GAghDU
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti